{"id":2,"date":"2024-04-02T08:47:24","date_gmt":"2024-04-02T08:47:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/?page_id=2"},"modified":"2026-05-10T17:59:38","modified_gmt":"2026-05-10T17:59:38","slug":"teema","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/teema\/","title":{"rendered":"Teema"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-block-embed-youtube wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Hiidenvesi\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/csWjaW9ZZaA?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Hiidenkirnu V viitekehys<\/h2>\n\n\n\n<p>Kalevalan maailma on murroksessa, sill\u00e4 kristinusko on alkanut levit\u00e4 kohti Pohjolaa. Vaikutteita tulee sek\u00e4 It\u00e4- ett\u00e4 L\u00e4nsi-Roomasta ja k\u00e4\u00e4ntyneet kuninkaat levitt\u00e4v\u00e4t aatetta piispojen kanssa. Monet kuningassuvut ovat ainakin nimellisesti k\u00e4\u00e4ntyneet uuteen uskoon ja ajatuksia ristiretkist\u00e4 l\u00e4mmitell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"741\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/HK5_maailmankartta_oikea-1024x741.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1173\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/HK5_maailmankartta_oikea-1024x741.png 1024w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/HK5_maailmankartta_oikea-300x217.png 300w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/HK5_maailmankartta_oikea-768x555.png 768w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/HK5_maailmankartta_oikea-1536x1111.png 1536w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/HK5_maailmankartta_oikea-2048x1481.png 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Sis\u00e4llysluettelo<\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>1 <a href=\"#osapuolet\">Osapuolet<\/a>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><a href=\"#ruotsi\" data-type=\"internal\" data-id=\"#ruotsi\">1.1 Ruotsi \/ Sveariki<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"#kainuu\">1.2 Kainuunmaa \/ Kvenland<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"#vuojola\">1.3 Vuojola \/ Gotlanti<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"#tausta\">2 Historiallinen tausta<\/a>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><a href=\"#anund\">2.1 Anund ja Ruotsi<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"#suomi\">2.2 Suomi<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"#kvenland\">2.3 Kvenland<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"#itameri\">2.4 It\u00e4meren saaret<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"#arkeologia\">2.5 Arkeologiaa<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"#kalevanpojat-ja-turso\">3 Kalevanpojat ja Iki-Turso<\/a>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><a href=\"#kalevanpojat\">3.1 Kylfingit ja jatulit<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"#kainuun-jatit\">3.2 Kainuun j\u00e4tit<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"#iki-turso\">3.3 Iki-Turso ja Fornj\u00f3t<\/a><\/li>\n\n\n\n<li><a href=\"#vendit\">3.4 Lohik\u00e4\u00e4rme ja vendit<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>4 <a href=\"#loppusanat\">Loppusanat<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"osapuolet\">Osapuolet<\/h2>\n\n\n\n<p>Vuosi 1056, hein\u00e4kuu,<br>Kalanti, Suomi<\/p>\n\n\n\n<p>Prinssi Anundin sotajoukko on noussut maihin, mutta kohdannut kovan vastuksen. Satakunnan kuningas Kurki on ehtinyt valmistautua hy\u00f6kk\u00e4\u00e4jien tuloon ja Anund on menett\u00e4nyt miehi\u00e4 v\u00e4ijytyksess\u00e4. Ruotsalaiset ovat kuitenkin edenneet sis\u00e4maahan, mutta heid\u00e4n l\u00e4hteest\u00e4 juomansa vesi on paljastunut myrkytetyksi, ja paljon miehi\u00e4 on sairastunut ja kuollut. Nyt aiemmassa yhteenotossa harventunut satakuntalaisten sotajoukko on saanut vahvistuksia ja etenee Kurjen johdolla j\u00e4lleen kohti ruotsalaisia. Kalannissa on my\u00f6s k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 aseistettu kauppiasretkikunta Vuojolasta, jonka molemmat osapuolet yritt\u00e4v\u00e4t saada puolelleen tuleviin taisteluihin. He ovat kuitenkin tulleet paikalle ennen kaikkea rikastumisen toivossa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"ruotsi\">1.1 Ruotsi \/ Sveariki<\/h3>\n\n\n\n<p>Ruotsin ensimm\u00e4inen kristitty kaupunki Sigtuna sijaitsee suuren M\u00e4larinj\u00e4rven rannalla. Sielt\u00e4 k\u00e4sin Kuningas Emund Vanha verottaa Svean- ja G\u00f6tanmaata, Ruotsin pohjoisempien osien pysyess\u00e4 kainulaisten ja lappalaisten hallinnassa. Uppsalassa pidet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 pakanallisia menoja, mutta kristittyjen valta on voimakkaassa kasvussa. Emund on Ruotsin ensimm\u00e4isen kristityn hallitsijan, Olavi Sylikuninkaan poika. Emund kasvoi kuitenkin \u00e4itins\u00e4 suvun parissa Ruotsin ulkopuolella ja omaksui kristinuskon huonosti. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n itsep\u00e4isen\u00e4 kuninkaana ja h\u00e4n onkin ajautunut riitoihin saksalaisen Bremenin kirkon kanssa. T\u00e4m\u00e4 voimakas hiippakunta on perustettu jo vuonna 789 ja on yksi katolisen kirkon nelj\u00e4st\u00e4 keskusyksik\u00f6st\u00e4. He ovat antaneet Emundille lis\u00e4nimen slemme, paha. He eiv\u00e4t esimerkiksi hyv\u00e4ksy h\u00e4nen englantilaista l\u00e4hetyspiispaansa Osmundia, jonka he v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t olevan liian salliva pakanallisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen suhteen. He haluaisivat my\u00f6s h\u00e4nen suosivan saksalaista hiippakuntaa englantilaisen sijaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuningaskuntaa piinaa kuivuus ja sadon pel\u00e4t\u00e4\u00e4n ep\u00e4onnistuvan pahasti. Mahtiansa kasvattaakseen Emund on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 sotaretken Kvenlandin etel\u00e4osaan, Finlandiin. Retken johtajaksi h\u00e4n on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt poikansa Anundin. T\u00e4m\u00e4n velipuoli Invgar oli kuuluisa ja kauas matkannut sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6, joka menehtyi retkill\u00e4\u00e4n. Talonpoikien lis\u00e4ksi mukaan l\u00e4htee papistoa, sill\u00e4 paavi haluaa alistaa vanhat ja vauraat Kven- ja Finlandin kuningaskunnat valtansa alle. Piispa Osmund on l\u00e4htenyt mukaan sotaretkelle, sill\u00e4 h\u00e4n haluaa miellytt\u00e4\u00e4 paavia ja perustaa maan ensimm\u00e4isen kirkon. Papit v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t maan olevan raakalaisten lis\u00e4ksi t\u00e4ynn\u00e4 amatsoneita eli naissotureita ja t\u00e4m\u00e4n johdosta paavi on keksinyt alueille jo uuden nimenkin: Marian maa. Retke\u00e4 motivoi my\u00f6s kosto; ovathan id\u00e4n pakanat tehneet Ruotsiin jo monen monta ry\u00f6st\u00f6- ja h\u00e4vitysretke\u00e4. Toistaiseksi p\u00e4\u00e4kaupunki Sigtuna on kuitenkin pysynyt turvassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaisten tapaan ruotsalaiset tiet\u00e4v\u00e4t olevansa Kalevanpoikia eli polveutuvansa Suomen ja Kainuun kuningas Fornj\u00f3tista ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4. Skaldilaulajat laulavat yh\u00e4 vanhoista kuninkaista ruotsalaisissa kartanoissa ja suvut ovat ylpeit\u00e4 suomalaisista esi-isist\u00e4\u00e4n. Uusi aika on kuitenkin koittamassa ja useat kristityiksi k\u00e4\u00e4ntyneet Pohjolan hallitsijat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tunnusta Kalevanpoikien valtaa, vaan haluavat raivata n\u00e4m\u00e4 tielt\u00e4\u00e4n. My\u00f6s vanhojen jumalien teht\u00e4vi\u00e4 on alettu siirt\u00e4\u00e4 kristillisille pyhimyksille ja skaldien laulamille sankarirunoille pyrit\u00e4\u00e4n antamaan kristillinen sis\u00e4lt\u00f6. Monet Emundin alamaiset kuitenkin vastustavat uutta uskoa ja yritt\u00e4v\u00e4t pit\u00e4yty\u00e4 vanhoissa tavoissaan.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"kainuu\">1.2 Kainuunmaa \/ Kvenland<\/h3>\n\n\n\n<p>Kvenland eli Kainuunmaa kattaa valtavan alueen, jolla sijaitsee useita kuningaskuntia niin pohjoisessa kuin etel\u00e4ss\u00e4. L\u00e4nness\u00e4 se rajautuu H\u00e5logalandiin ja kainulaiskuningas Norrin perustamaan Norjaan, id\u00e4ss\u00e4 taas Karjalaan. Se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n H\u00e4meen, Satakunnan ja Pirkanmaan alueen ja k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Pohjanmaan- ja pohjoisen Kainuunmeren rannikon, Ruijan sek\u00e4 Pohjois-Ruotsin. Etel\u00e4ss\u00e4 sijaitseva Suomi eli Finland tarkoittaa yleens\u00e4 Varsinais-Suomen aluetta, mutta k\u00e4sitteet vaihtelevat. Kvenlandin asukkaita kutsutaan kainulaisiksi, mutta alueesta riippuen heist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s muita nimityksi\u00e4 kuten suomalaiset, h\u00e4m\u00e4l\u00e4iset tai t\u0161uudit.<\/p>\n\n\n\n<p>Finland ja Kvenland ovat molemmat Iki-Tursona tunnetun Kaleva-j\u00e4ttil\u00e4isen perustamia muinaisia kuningaskuntia, joiden hallitsijat pit\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n edelleen h\u00e4nest\u00e4 polveutuvina Kalevanpoikina- ja tytt\u00e4rin\u00e4. He vastustavat roomalaista vaikutusta, mutta tekev\u00e4t silti kauppaa ja kulttuurinvaihtoa moneen suuntaan, kuten esimerkiksi Saksaan, Ven\u00e4j\u00e4lle, Viroon ja Liivinmaalle. Kristinusko ei ole heille t\u00e4ysin vierasta ja Saksan ja Ven\u00e4j\u00e4n kautta on tullut jo kauan roomalaisia kristillisi\u00e4 vaikutteita.<\/p>\n\n\n\n<p>Perinteisten uskomusten mukaan Kaleva hallitsee maata ja ensimm\u00e4iset Kalevanpojat eli V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, Ilmarinen, Lemmink\u00e4inen, sek\u00e4 Ilmarisen poika Joukahainen hallitsevat vett\u00e4, ilmaa, tulta ja j\u00e4\u00e4t\u00e4. Pohjoisen pakanakuninkaat palvovat heit\u00e4, mutta my\u00f6s monia muita esi-isi\u00e4\u00e4n jumalina. Tarpeeksi ansioituneen sankarin on mahdollista itsekin nousta jumalten joukkoon. Pakanoiden keskuudessa naisten asema on viel\u00e4 vahva ja onpa kuultu naispuolisista sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6ist\u00e4kin. Ry\u00f6st\u00f6retkist\u00e4 varoittamiseen k\u00e4ytettyjen merkkitulien ansiosta maan rannikko tunnetaan \u201cRoviorannikkona\u201d. Sinne suuntautuneet sotaretket ovat usein ep\u00e4onnistuneet. Nimi viittaa rannikoilla ja merell\u00e4 pidettyihin merkkituliin, joita kutsutaan vainovalkeiksi tai pohjoisessa tottotuliksi. Niiden tarkoitus on varoittaa vaarasta etuk\u00e4teen. Useat Pohjolan p\u00e4\u00e4llik\u00f6t tekev\u00e4t maahan kuitenkin rauhanomaisia, my\u00f6s finnferth-nimell\u00e4 tunnettuja retki\u00e4, joilla he pyrkiv\u00e4t viisastumaan, selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevaisuutensa tai jopa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itselleen suomalaisen morsiamen.<\/p>\n\n\n\n<p>Maan asukkaat tunnetaan sotaisuudestaan, mutta my\u00f6s pel\u00e4tyist\u00e4 taikakeinoistaan, kuten myrkyist\u00e4\u00e4n ja kyvyst\u00e4\u00e4n nostattaa myrskyj\u00e4. He my\u00f6s k\u00e4yv\u00e4t kauppaa taioillaan, esimerkiksi merelle l\u00e4htev\u00e4 voi ostaa heilt\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuulta purjeisiinsa avaamalla loitsittuja solmuja. Mit\u00e4 enemm\u00e4n solmuja avataan, sit\u00e4 hurjemmat tuulet ne tuovat purjehtijalle. Sanaa \u201csolmu\u201d k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ilmaisemaan laivan nopeutta. Taikasolmujen lis\u00e4ksi he vetoavat matkanteossa Ilmariseen, joka suo turvallisen matkan ja navakan tuulen purjeisiin.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"vuojola\">1.3 Vuojola \/ Gotlanti<\/h3>\n\n\n\n<p>Gotlanti on my\u00f6s yksi Kalevan perustamista muinaisista kuningaskunnista. Sen nimi on suomeksi Vuojola tai Vuojonmaa ja se on edelleen voimakas alueellinen valta. Saarelle on muuttanut my\u00f6s paljon ruotsia ja ven\u00e4j\u00e4\u00e4 puhuvia asukkaita. Useat saaren asukkaista ovat vauraita kauppiaita ja sotureita, mutta heid\u00e4n mahtinsa on viime aikoina heikentynyt. T\u00e4rke\u00e4 liittolainen ja kauppakumppani Birka on romahtanut ja valta siirtynyt kristittyyn Sigtunaan. Nyt my\u00f6s Gotlanti on joutumassa Sigtunan verotuksen alle. Asukkaista monet ovat jo kristittyj\u00e4, mutta hyvin nimellisesti. He p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kuitenkin omista asioistaan ja k\u00e4yv\u00e4t laajasti kauppaa koko Pohjolan alueella. Ruotsalaisten ja suomalaisten kanssa he ovat perinteisesti k\u00e4yneet esimerkiksi asekauppaa ja erityisesti \u201cTamma-Karjalasta\u201d tuodut erinomaiset hevoset kiinnostavat heit\u00e4 kovasti.<br><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"811\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Suomalaiset-1024x811.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1150\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Suomalaiset-1024x811.jpg 1024w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Suomalaiset-300x238.jpg 300w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Suomalaiset-768x608.jpg 768w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Suomalaiset-1536x1216.jpg 1536w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Suomalaiset.jpg 1740w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\">Vuoden 1888 englanninkielisess\u00e4 Kalevalassa kuvatut mies ja nainen.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"tausta\">Historiallinen tausta<\/h2>\n\n\n\n<p>Seuraavissa osioissa perehdymme tarkemmin viitekehyksemme historialliseen taustaan. Rautakauden yhteiskunnan t\u00e4sm\u00e4llisempi sis\u00e4lt\u00f6 on tavoitettavissa ainoastaan p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4ll\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti s\u00e4ilyneist\u00e4 muinaismuistoista, muinaisrunoista, asiakirjoista jne. Vaikka materiaalia on paljon, johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekeminen siit\u00e4 on vaikeaa ja tulkinnanvaraista. Monet tarkemmat tiedot tuhannen vuoden takaisista sankareista, n\u00e4kemyksist\u00e4 ja tapahtumista ovat eri tapahtumien tuloksena h\u00e4m\u00e4rtyneet ja kadonneet. Historian professori Erkki Lehtisen mukaan unohtumisen syyn\u00e4 ei ole ollut ainoastaan luonnollinen muistin heikkeneminen, vaan my\u00f6s 1000-luvulla alkanut tietoinen ja j\u00e4rjestelm\u00e4llinen muinaissuomalaisen kulttuurin tuhoaminen, mihin my\u00f6s my\u00f6hemmin Mikael Agricolan toiminta t\u00e4ht\u00e4si. Vakavin ja tietoisin suomalaisen menneisyyden tuhoaminen tapahtui 1600-luvulla alkaneessa ruotsalaistamisaallossa, jossa tuhottiin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomen varhaishistoriaan liittyv\u00e4\u00e4 tietoutta. Ruotsin vaikutus Suomeen on my\u00f6s paljon my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 kuin ruotsalaisvaltaa my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4 tutkimus ja kirkko on antanut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Esimerkiksi Henrik Gabriel Porthan oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Suomen loi vasta Ruotsi ja jokainen Ruotsin asemaa heikent\u00e4nyt asiakirja tai n\u00e4kemys pyrittiin tuhoamaan Ruotsin suurvalta-ajalla. Suomen ja suomalaisten merkitys Pohjolassa on kuitenkin valtava. Professori Milton Nunezin mukaan geneettiset suomalaiset ovat asuttaneet Suomea heti j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen. Samaa mielt\u00e4 on kulttuuriantropologian professori Matti Sarmela, jonka mukaan suomalaiset ovat alueen alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6 ja kulttuurimme on Euroopan vanhin. <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=I0q_d7NAsqI\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">T\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a> voit katsoa edell\u00e4mainittujen professoreiden, sek\u00e4 kahden muun professorin ja kielentutkijan k\u00e4ym\u00e4n keskustelun Suomen esihistoriasta.<br><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"anund\">2.1 Anund ja Ruotsi<\/h3>\n\n\n\n<p>Tuhatluvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Svean kuninkaaksi nousi Emund Vanha velipuolensa Anund Jakobin j\u00e4lkeen. H\u00e4n kuului Muns\u00f6n ja Ynglingin sukuun ja asui Sigtunassa, jonka l\u00e4hteest\u00e4 riippuen oli perustanut joko Erik Voittoisa tai Olavi Sylikuningas. Sigtuna sijaitsi suuren M\u00e4larinj\u00e4rven rannalla, l\u00e4hell\u00e4 nykyist\u00e4 Tukholmaa. Merenpinnan ollessa ennen korkeammalla j\u00e4rvi oli It\u00e4meren lahti. Sigtuna oli Ruotsin ensimm\u00e4inen kristitty kaupunki ja se oli kasvanut vauraaksi entisen valtakeskuksen Birkan kustannuksella. Vaikka Sigtunassa oltiin jo nimellisesti kristittyj\u00e4, Adam Bremenil\u00e4isen kuvauksen mukaan Uppsalassa olisi kuitenkin viel\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in pidetty pakanamenoja, kunnes temppeli tuhottiin noin vuonna 1080. Ruotsin kristillist\u00e4minen saatiinkiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vasta 1100-luvulla.<\/p>\n\n\n\n<p>Emundin pojan Anundin arvellaan tehneen l\u00e4hetyshenkisen sotaretken Suomeen, todenn\u00e4k\u00f6isimmin Kalantiin. Arkeologi Juhani Rinne arvelee, ett\u00e4 Agricolan mainitsemat Kalannin ruotsinkieliset &#8221;luotolaiset&#8221; voisivat olla Anundin retken aikoihin Suomeen saapunutta v\u00e4ke\u00e4. Tutkija Mikko Heikkil\u00e4n mielest\u00e4 Kalanti-nimi palautuisi Kalevaan ja viittaisi n\u00e4in Kaleva-j\u00e4ttiin ja Kalevanpoikiin. On hieman tulkinnanvaraista, tulisiko Kalannin alue laskea osaksi vanhaa Kvenlandia vai Finlandia ja onko m\u00e4\u00e4rittelyll\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Sotaretkest\u00e4 kerrotaan Adam Bremenil\u00e4isen vuonna 1075 kirjoittamassa teoksessa Gesta Hammaburgensis Ecclesiae Pontificum. Adam kuvailee maan sijainnin ja kutsuu sit\u00e4 Naisten Maaksi, Terra Feminarium. T\u00e4m\u00e4n on tulkittu viittaavan Kvenlandiin, sill\u00e4 sanat kven ja monet naista tarkoittavat sanat ovat hyvin samankaltaisia, esimerkiksi muinaisenglannin cwen ja muinaisnorjan kvenna, joista juontuu my\u00f6s kuningatarta tarkoittava sana queen. Maan nimityksen Adam sanoo tulevan siit\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 asuu naissotureita eli amatsoneita. Pohjolan pakana-ajan yhteiskuntien arvellaan olleen huomattavasti tasa-arvoisempia, kuin my\u00f6hemm\u00e4t kristityt yhteiskunnat, sill\u00e4 naiset ovat niiss\u00e4 voineet toimia my\u00f6s soturin ja p\u00e4\u00e4llik\u00f6n rooleissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Adam kertoo edelleen, kuinka ruotsalaisten sotaretki ep\u00e4onnistui, kun paikalliset surmasivat Anundin ja t\u00e4m\u00e4n koko sotajoukon myrkytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hdeveden. Adamin mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli taivaallinen rangaistus kuningas Emund \u201cPahan\u201d synneist\u00e4. Emundissa Bremenin kirkkoa arvellaan h\u00e4irinneen ainakin t\u00e4m\u00e4n tapa suosia englantilaista hiippakuntaa saksalaisen sijaan. Anund on retkens\u00e4 j\u00e4ljilt\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt mahdollisesti paikannimist\u00f6\u00f6n, esimerkiksi t\u00e4rke\u00e4n keskuspaikan Vesilahden (entinen Vesaniemi) kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 on paikannimi Anunki. Anundi ja Anunti ovat my\u00f6s sukunimi\u00e4 Suomessa. Anundin on arveltu kuolleen vuonna 1056 ja samana vuonna Ruotsia koetteli historiallinen n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4. Kuningas Emundin taas sanotaan kuolleen noin 1060. Ior Bockin mukaan Emund olisi tehnyt pakanahenkisen itsemurhan kaatumalla, eli hypp\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 surmakalliolta vuonna 1061. Kuitenkin, kuten yleens\u00e4 Bockin tapauksessa, tieto j\u00e4\u00e4 varmistamatta.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruotsin kuninkaiden kerrotaan polveutuvan suomalaisesta kuninkaasta Snaer (Niera) Vanhasta, jonka tytt\u00e4ren Ruotsin kuningas Vanlande nai. Ruotsin kuningas Visbur oli heid\u00e4n poikansa ja h\u00e4nest\u00e4 polveutuvat Ruotsin legendaarinen kuningassuku Ynglingit. T\u00e4st\u00e4 \u201cmuinais-j\u00e4tin\u201d dynastiasta polveutuvat my\u00f6s lukuisat muut pohjolan kuninkaat, mm. Skotlannin Robert Bruce. Suomella on ollut Ruotsin historiaan suuri vaikutus, jota ei professori Timo Leisi\u00f6n mukaan kuitenkaan usein Ruotsissa n\u00e4hd\u00e4, vaikka se olisi helposti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 osaavan henkil\u00f6n toimesta. Esimerkiksi professori William R. Shepherdin mukaan viel\u00e4 keskiajalla Ruotsin pohjoispuolisko on ollut osa Kvenlandia. My\u00f6s M\u00e4larinj\u00e4rven ymp\u00e4rist\u00f6n ensimm\u00e4isen vuosituhannen arkeologinen aineisto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon suomalaistyyppisi\u00e4 esineit\u00e4. Keski-Ruotsissa H\u00e4lsinglandissa oli esiroomalaisajalla asuinpaikkoilla kivikeh\u00e4rakaennelmia, jotka muistuttivat Kemij\u00e4rvelt\u00e4 ja Pohjanmaalta l\u00f6ytyneiden asuinpaikkojen kivikeh\u00e4rakennelmia.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Leisi\u00f6n ja ruotsalaisen tutkija Ove Bergin mukaan Ruotsin riimukiviss\u00e4 on suomen kielen sanoja. Bergin mukaan aiemmin arvoituksellisiksi j\u00e4\u00e4neiden sanojen merkitys selvisi suomen kielen kautta. Havainnot on julkaistu kirjassa Runsvenska, svenska finska &#8211; Riimukivien ruotsi suomi. Skandinaavista kielentutkimusta on my\u00f6s arvosteltu siit\u00e4, ett\u00e4 useat sen tutkijat eiv\u00e4t osaa suomea tai saamea, tehden heist\u00e4 ep\u00e4p\u00e4tevi\u00e4. Suomen kieless\u00e4 onkin enemm\u00e4n \u201cmuinaisgermaanisia\u201d sanoja alkuper\u00e4ismuodossaan kuin miss\u00e4\u00e4n muussa kieless\u00e4. My\u00f6s ven\u00e4j\u00e4n kieless\u00e4 on arveltu olevan enemm\u00e4n suomea kuin yleisesti tiedet\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi sana tappara eli taistelukirves on tulkittu lainatun ven\u00e4j\u00e4n kielen sanasta tabar, mutta sana tappaa tulee proto-uralilaisesta sanasta tappa. Tappara tappaa?<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"suomi\">2.2 Suomi<\/h3>\n\n\n\n<p>Emme tied\u00e4 Kalantia tai Satakuntaa vuonna 1056 hallinneen kuninkaan nime\u00e4, mutta tapahtumaamme nimesimme h\u00e4net Kurjeksi, sill\u00e4 tarunhohtoisen pirkkalaisp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Matti Kurjen isois\u00e4n kerrottiin olleen koko Satakunnan kuningas. Matti Kurjen arvellaan el\u00e4neen 1200-luvulla ja Kurki-nimi voi olla hyvinkin vanhaa perua.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimusten mukaan rautakauden Suomi ei ole ollut eristyksiss\u00e4, vaan osa laajempia taloudellisia ja sosiaalisia verkostoja. My\u00f6s historiallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 Suomi on aivan jotain muuta kuin et\u00e4inen provinssi. Ruotsalainen historioitsija Ericus Olai mainitsee 1470-luvulla Suomen olleen ennen itsen\u00e4inen kuningaskunta. Skandinaavisissa muinaissaagoissa luetellaan runsaasti suomalaisia kuninkaita ja my\u00f6s arkkipiispa Johannes Magnus kuvaa Suomen menneisyytt\u00e4 irrallaan Ruotsista, itsen\u00e4isen\u00e4 kansana.1500-luvulla el\u00e4neen Ruotsalaisen professorin Johannes Messeniuksen mukaan Suomi on entinen kuningaskunta. H\u00e4n ja 1700-luvulla el\u00e4nyt kansanperinteiden ker\u00e4ilij\u00e4 Cristfried Ganander mainitsevat my\u00f6s suomalaisten periytyv\u00e4n alkukuningas Tuiskosta (my\u00f6s nimell\u00e4 Tuisto ja Thuiskon), joka mainitaan my\u00f6s skyyttien legendaariseksi kuninkaaksi. Messeniuksen mukaan Tuiskon valtakunnan \u201cit\u00e4iset osat\u201d ulottuivat Saksista Tornioon saakka. Cornelius Tacitus mainitsee Tuiskon my\u00f6s germaanien legendaariseksi kuninkaaksi ja se on piirteilt\u00e4\u00e4n samastettu skandinaaviseen alkuj\u00e4tti Ymiriin. Arabialainen maantietelij\u00e4 Al-Idrisi taas mainitsee vuonna 1154 Fmrk- ja Tbst-nimiset maat (\u2018Finmark\u2019, ja \u2018Tavast\u2019), joiden on arveltu tarkoittavan Suomea ja H\u00e4mett\u00e4. H\u00e4n kertoo \u2018Fymarkin\u2019 kuninkaalla olevan maaomistuksia J\u00e4\u00e4meren suunnalla.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"402\" height=\"293\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/carta-marina-suomi.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1151\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/carta-marina-suomi.jpg 402w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/carta-marina-suomi-300x219.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 402px) 100vw, 402px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Kartografi Olaus Magnuksen 1500-luvulla tekem\u00e4ss\u00e4 kartassa <a href=\"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/e\/ea\/Carta_Marina.jpeg\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Carta Marinassa<\/a> Suomi on \u201cFinlandia vel Finningia olim regnum\u201d eli Suomen muinainen kuningaskunta. Olaus Magnus sanoo kirjassaan Pohjoisten kansojen historia my\u00f6s suomalaisten olevan Pohjolan sotaisin kansa. H\u00e4n kehuu my\u00f6s suomalaisten hiihtotaitoja ja sanoo heid\u00e4n olevan parhaita jousiampujia Norjan Telemarkilaisten ohella. Kuningas on vanha it\u00e4merensuomalaisten kielten sana, jonka vastine on muinaisgermaaninen sana kuningaz ja esimerkiksi saksan kielen k\u00f6nig, ruotsin kung ja englannin king ovat sanan johdannaisia.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"kvenland\">2.3 Kvenland<\/h3>\n\n\n\n<p>Muinainen Kvenland on k\u00e4sitt\u00e4nyt valtavan alueen Fennoiskandian ja mahdollisesti my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n alueella. Maa ja sen asukkaat mainitaan useissa historiallisissa l\u00e4hteiss\u00e4. Roomalainen historioitsija Cornelius Tacitus mainitsee vuonna 97 skandinaaveja muistuttavan Sitones- \u201cgermaaniheimon\u201d, jonka on ajateltu tarkoittavan kveenej\u00e4. Historiallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 germaanin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on ep\u00e4selv\u00e4 ja Tacitus m\u00e4\u00e4rittelee heid\u00e4t pohjoisen ihmisiksi, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t kilpi\u00e4 ja asuivat hirsitaloissa, siin\u00e4 miss\u00e4 viereiset sarmaatit olivat liikkuvampaa hevoskansaa. Suomalaisella ja germaanisella muinaiskulttuurilla onkin todella paljon yhteist\u00e4, mm. tapa juoksuttaa pappeja puiden ymp\u00e4ri rangaistuksena pakanallisten lehtojen turmelemisesta.<br>Kveenit l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s aiemmin mainitusta Olaus Magnuksen 1500-luvun kartasta Pohjois-Ruotsista nimell\u00e4 \u201cberkara kvenar\u201d. Kveenit ovat asuttaneet my\u00f6s nykyist\u00e4 Lappia ja suomalaisille tyypillinen kaskikulttuuri on alkanut Rovaniemell\u00e4 jo pronssikaudella, vuosina 750-530 eaa. Rovaniemelt\u00e4 on l\u00f6ytynyt my\u00f6s 2 000 vuotta vanhoja masuuneja, joissa rauta valmistettiin paikallisesta suo- tai j\u00e4rvimalmista puuhiilen avulla. Nyky\u00e4\u00e4n kveeneist\u00e4 puhuttaessa yleens\u00e4 tarkoitetaan Norjaan 1800-luvulla muuttaneita suomalaisia ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n, mutta saagoissa Kvenland, Finland ja Gotland tunnetaan vanhoina kuningaskuntina, jotka ovat \u201cFornj\u00f3tin\u201d perustamia. Nimi Fornj\u00f3t tarkoittaa muinaista jotunia eli j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4. Piirteilt\u00e4\u00e4n hahmo vastaa pitk\u00e4lti Iki-Tursoa, Kalevaa ja Ymiri\u00e4. Sanoina Ymirill\u00e4 ja Jumilla (Jumala) voi my\u00f6s olla yhteys. Fornj\u00f3tin kerrotaan olevan j\u00e4\u00e4j\u00e4ttil\u00e4inen eli huurretursas ja Suomen Jotunheim, j\u00e4ttil\u00e4isten maa.<br>Muinais-Norjan tarustoissa kerrotaan Norjan muinaisten kuninkaiden polveutuneen Suomen ja Kainuun kuninkaan Thorrin pojista Norrista ja Gorrista. N\u00e4ist\u00e4 tapahtumista kerrotaan Orkneyinga- ja Hversu Noregr bygg\u00f0ist (Miten Norja rakennettiin) -saagoissa. Kvenlandiin ja sen kuninkaisiin on perehtynyt mm. professori Ky\u00f6sti Julku ja h\u00e4nen mukaansa ainakin kveenikuningas Faravid on kiistatta historiallinen henkil\u00f6. Faravid on todenn\u00e4k\u00f6isesti skandinaavinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s nimest\u00e4 Kaukomieli tai Kaukamoinen. Muun muuassa paikannimist\u00f6st\u00e4 on p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 Suomen etel\u00e4- ja l\u00e4nsisuomalainen myyttiaineisto on ollut samankaltaista kuin Karjalassa ja se siirtyi sinne muinaisrunojen muodossa kristinuskon saatua lopulta vallan alueella.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"itameri\">2.4 It\u00e4meren saaret<\/h3>\n\n\n\n<p>Hampuri-Bremenin arkkipiispa Adalbert l\u00e4hetti piispa Hiltin eli Johanneksen \u201cIt\u00e4meren saarten\u201d l\u00e4hetyspiispaksi tuhatluvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Historian tutkija Seppo Suvannon mukaan Hilti on voinut toimia ainakin Gotlannissa ja Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalta on tuolloin ollut muuttoliikett\u00e4 Satakuntaan ja sen asutus on alunperin suomenkielist\u00e4. Adam Bremenil\u00e4inen kuvailee kuitenkin vuonna 1075 Gotlannin ja muidenkin it\u00e4meren saarten olevan \u201ct\u00e4ynn\u00e4 raakalaisia\u201d ja ett\u00e4 niihin matkustamista tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti alue on enimm\u00e4kseen s\u00e4ilytt\u00e4nyt itsen\u00e4isyytens\u00e4 ja kristinusko on ollut varsin nimellist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa gotlantilaiset ovat kuitenkin maksaneet jo jonkinlaista veroa Ruotsille. He k\u00e4viv\u00e4t kuitenkin edelleen kauppaa pakanoiden kanssa ja s\u00e4ilyttiv\u00e4t vilkkaat kauppayhteydet esimerkiksi Satakuntaan. Vuonna 1229 paavi Gregorius IX yritti bullallaan kielt\u00e4\u00e4 gotlantilaisia k\u00e4ym\u00e4st\u00e4 suomalaisten kanssa hevos- tai asekauppaa. Erityisesti \u201cTamma-Karjalan\u201d hevoset kiinnostivat heit\u00e4. Suomalais-ugrilaisen kansantieteen professori U.T Sireliuksen mukaan parhaat hevoset kasvatettiin Karjalassa, Savossa ja H\u00e4meess\u00e4 ja niit\u00e4 myytiin keskiajalla ymp\u00e4ri Eurooppaa, jopa laivalasteittain.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s Ruotsissa kristinusko on t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ollut viel\u00e4 hyvin nimellist\u00e4. Vanhimmissa l\u00e4hetysohjeissa korostettiin joustavuutta. Pakanallisia pyh\u00e4k\u00f6it\u00e4 ja menoja ei aluksi edes pyritty h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaan niille pyrittiin antamaan uusi kristillinen sis\u00e4lt\u00f6. Pakanallinen runous k\u00e4\u00e4nnettiin palvelemaan kristillisi\u00e4 tarkoitusperi\u00e4. 1100-luvulla tultaessa tulkinta jyrkkeni: kaste oli otettava tai oli kuoltava.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"arkeologia\">2.5 Arkeologia<\/h3>\n\n\n\n<p>Suomesta tunnetaan paljon sepp\u00e4myyttej\u00e4, kuten Seppo Ilmarinen ja Vuolinkainen, joka on mahdollisesti sama kuin germaanisen mytologian V\u01eblundr (Wayland the Smith). Takominen on my\u00f6s yleinen muinaisrunojen aihe. Suomessa vallitsi rautakaudella omintakeinen metalliesinekulttuuri ja maasta on l\u00f6ytynyt runsaasti mm. eritt\u00e4in taidokkaalla tavalla valmistettuja miekkoja, joista osa on ollut my\u00f6s huomattavan suuria ja painavia. Toinen miekoista taas on maailman pisin koskaan l\u00f6ydetty yhden k\u00e4den keskiaikainen miekka. Vanhemman miekan ter\u00e4 on k\u00e4rjest\u00e4 ollut vain millin paksuinen ja sellaisen valmistus vaatii eritt\u00e4in suurta taitoa. L\u00f6yt\u00f6 oli maailmalla sensaatio ja siit\u00e4 kiinnostuttiin suuresti esimerkiksi Japanissa ja Iso-Britanniassa. Miekkamestari Paul Macdonald Edinburghista sai teht\u00e4v\u00e4kseen valmistaa Janakkalan miekoista kopiot brittil\u00e4iseen dokumenttisarjaan The Medieval Dead, jonka Janakkala-jaksoa britit k\u00e4viv\u00e4t kuvaamassa miekkamiehen l\u00f6yt\u00f6paikalla. Sarja j\u00e4rjesti Paul Macdonaldille matkan Suomeen kansallismuseoon tutkimaan miekkoja. Jakso on katsottavissa <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=D9w9ELWoBvM\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Miekka oli aikanaan esine, joka kertoi kantajansa vauraudesta ja korkeasta statuksesta. Suomesta miekkal\u00f6yt\u00f6j\u00e4 on tiedossa l\u00e4hes 700. Suomi oli rautakaudella merkitt\u00e4v\u00e4 asemahti ja mm. suomalaiset palkkasoturit kulkivat sotimassa Manner-Euroopassa. Rautakautisia, niin sanottuja rengasmiekkoja, on l\u00f6ytynyt Suomesta paljon. Niit\u00e4 on l\u00f6ytynyt my\u00f6s muualta Euroopasta ja ne on tulkittu kuninkaiden tai p\u00e4\u00e4llik\u00f6iden aseiksi. Niit\u00e4 my\u00f6h\u00e4isempi\u00e4 Ulfbert-loistomiekkoja on taas l\u00f6ytynyt eniten Norjasta ja Suomesta. Lis\u00e4ksi suurin osa Suomen miekoista on l\u00f6ytynyt maastosta, sill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevat haudat ovat suurilta osin avaamatta, esimerkiksi Euran kuninkaanhauta, jonne kansanperinteen mukaan on haudattu kuninkaita pronssikaudelta l\u00e4htien. Se on halkaisijaltaan noin 45 metri\u00e4 leve\u00e4 ja yksi pohjoismaiden suurimpia. Sit\u00e4 ei kuitenkaan aiota avata, vaan Museovirasto katsoo teht\u00e4v\u00e4kseen niitt\u00e4\u00e4 hein\u00e4\u00e4 alueelta. Tutkimattomia r\u00f6ykki\u00f6hautoja arvellaan olevan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rannikolla noin 10 000. Arkeologit eiv\u00e4t Suomessa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ehdi k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kuin harvoilla ja valituilla l\u00f6yt\u00f6paikoilla. Lis\u00e4ksi miekkoja, taistelukirveit\u00e4, keih\u00e4it\u00e4 ja muita aseita sek\u00e4 mm. hopea-aarteita on l\u00e4j\u00e4p\u00e4in yksityisten harrastajien kokoelmissa julkisuudelta piilossa. T\u00e4m\u00e4n tied\u00e4mme tosiasiaksi, sill\u00e4 olemme itse n\u00e4hneet ja pit\u00e4neet k\u00e4siss\u00e4mme n\u00e4it\u00e4 esineit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Metallinetsint\u00e4harrastajat kaivavat Suomesta esiin todella paljon muinaisesineit\u00e4 ja n\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikki eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4dy museovirastolle kehnon korvauksen vuoksi. Esineit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy my\u00f6s salaa ulkomaille, sill\u00e4 ne voivat olla hyvinkin arvokkaita. Museovirastolla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole aikaa tai resursseja konservoida kaikkia esineit\u00e4, jolloin niit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy h\u00e4vitykseen. Olisikin syyt\u00e4 pohtia asenteen muutosta ja resurssien lis\u00e4yst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Liedosta l\u00f6ydettiin 1800-luvulla kullattu kruunu, jonka on kuvausten perusteella arveltu olleen jonkinlainen rautakautinen votiivikruunu. Se viittaisi huomattavaan vaurauteen ja mahtiasemaan, eik\u00e4 muita kruunuja ole l\u00f6ydetty muualta pohjoismaista. Esine valitettavasti myytiin ja sulatettiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"730\" height=\"380\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/kuningassormus.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1152\" style=\"width:492px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/kuningassormus.jpeg 730w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/kuningassormus-300x156.jpeg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 730px) 100vw, 730px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Liedosta on l\u00f6ytynyt my\u00f6s hopeinen, vuosille 1100-1200 ajoitettu sormus jossa kuvataan kruunup\u00e4inen ja parrakas kuningas. Aurajokea vartioinut Liedon linna eli Vanhalinna on my\u00f6s l\u00f6yd\u00f6ilt\u00e4\u00e4n Suomen rikkain muinaislinna.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"561\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/yiunuk8s03ad1-561x1024.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1153\" style=\"aspect-ratio:0.547862603639496;width:244px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/yiunuk8s03ad1-561x1024.jpeg 561w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/yiunuk8s03ad1-164x300.jpeg 164w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/yiunuk8s03ad1-768x1403.jpeg 768w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/yiunuk8s03ad1.jpeg 800w\" sizes=\"auto, (max-width: 561px) 100vw, 561px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\">Espanjan Toledosta l\u00f6ytynyt loistelias visigoottien votiivikruunu.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"260\" height=\"257\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Kolikko.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1154\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Yll\u00e4 Suomessa 1000-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ly\u00f6ty hopearaha, jossa on kruunup\u00e4inen, suomalaista X-tyypin miekkaa pit\u00e4v\u00e4 kuninkaan hahmo. Samanlaisia rahoja on l\u00f6ydetty Suomesta useita. Ne ovat osittain j\u00e4ljitelmi\u00e4 bysanttilaisista miliaresion-kolikoista. Kuvan kolikko on l\u00f6ytynyt nykyisen Turun alueelta, Maarian Saram\u00e4est\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Varhainen esimerkki mahdollisesta kuninkaanhaudasta on Laitilan Soukaisten r\u00f6ykki\u00f6hauta 200-luvulta. Turun yliopiston arkeologian professori Unto Salo tulkitsi sen saagoissa mainitun kveenikuningas Thorrin haudaksi. Euran K\u00e4r\u00e4j\u00e4m\u00e4en 500-luvulle ajoitetusta haudasta l\u00f6ytyi vainajan p\u00e4\u00e4n alta hioinkivi, jonka on tulkittu viittaavan vainajan korkeaan asemaan. Englannissa Sutton Hoon laivahaudasta l\u00f6ytynyt vastaavanlainen miekanhioin on tulkittu kuninkaan valtikaksi. My\u00f6s Suomesta tunnetaan laiva- ja venehautauksia, joskin orgaaninen aines s\u00e4ilyy huonosti Suomen happamassa maaper\u00e4ss\u00e4. Kansanrunoissa sankareilla mainitaan my\u00f6s olevan omia laivastoja. Suomesta tunnetaan my\u00f6s runsaasti linnavuoria (suurimman ollessa kooltaan jopa 48 000 m2) ja linnavuorien ketjuja. Tietokirjailija Harri Ahosen mukaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Etel\u00e4-Suomen alueelta linnavuoria tunnetaan yli 80 kappaletta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"kalevanpojat-ja-turso\">Kalevanpojat ja Iki-Turso<\/h2>\n\n\n\n<p>Seuraavassa osiossa perehdymme tarkemmin j\u00e4ttil\u00e4ismyytteihin. Skandinaavisissa jumaltarustoissa keskeisess\u00e4 roolissa ovat j\u00f6tunn-j\u00e4ttil\u00e4iset, kuten alkuj\u00e4ttil\u00e4inen Fornj\u00f3t \/ Ymir. Useissa l\u00e4hteiss\u00e4 my\u00f6s j\u00e4ttil\u00e4isten kodin Jotunheimin mainitaan sijaitsevan Suomessa. Cristfried Ganander totesi, ett\u00e4 &#8221;Joter (jootit), on Suomen kansan muinainen nimi&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>&#8221;Vanhaa Ruotsiamme ja Suomeamme kutsuttiin nimell\u00e4 Jotanheim, eli J\u00e4ttil\u00e4isten maa, koska siell\u00e4 olivat kookkaat asukkaat, jotka tuolloin olivat luuta eiv\u00e4tk\u00e4 rustoa, verta eiv\u00e4tk\u00e4 heraa, joiden ruumiita ei heikkous, nautinnonhimo eiv\u00e4tk\u00e4 ulkomaiset juomat olleet tehneet naismaisiksi.&#8221;  &#8212; Cristfried Ganander<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Jatulit ja jotunit voidaankin rinnastaa j\u00e4ttil\u00e4isyytens\u00e4 ja alkuper\u00e4isyytens\u00e4 puolesta Kalevanpoikiin ja mm. asuinalueidensa puolesta kveeneihin ja suomalaisiin. Mainittiinhan alkuj\u00e4tti Fornj\u00f3tin olleen Kvenlandin kuningas ja kveenien kerrottiin uhranneen Thorrille, joka oli itsekin kveeni. Saamelaisissa taruissa j\u00e4ttil\u00e4iset tunnetaan nimell\u00e4 jiehtanas ja baskeille pohjoisen j\u00e4ttil\u00e4iset olivat jentilakeja. My\u00f6s Orkneysta tunnetaan jotun-j\u00e4ttil\u00e4isperinne ja j\u00e4ttil\u00e4iset tunnetaan monissa perinteiss\u00e4 ymp\u00e4ri maailman. My\u00f6s sanat jotun, j\u00e4tti, gootti, juutti ja jatuli saattavat kaikki tarkoittaa yht\u00e4 ja samaa asiaa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"kalevanpojat\">3.1 Kalevanpojat, Kylfingit ja jatulit<\/h3>\n\n\n\n<p>Suomalainen ja virolainen tarusto tuntee Kalevanpojat maan muinaisina asuttajina, j\u00e4ttil\u00e4isin\u00e4, sankareina, kuninkaina ja kuninkaanpoikina. Heid\u00e4t mainitaan my\u00f6s jumalina samassa Mikael Agricolan h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten jumalten luttelossa, kuin sodanjumala Turisas eli Iki-Turso. Agricola kirjoitti Dauidin Psalttarin esipuheeseen runomuotoisen luettelon vanhoista suomalaisista jumalista ja lyhyet selostukset eri jumalien merkityksest\u00e4 ihmisille. Tarkoitus oli osoittaa, miten vimmattua ja syntist\u00e4 pakanuus oli. Saamelaiset ovat nimenneet &#8217;Kallanpoikien&#8217; (G\u00e1ll\u00e1b\u00e1rtnit) mukaan t\u00e4hdist\u00f6j\u00e4 ja pit\u00e4neet heit\u00e4 suksien keksij\u00f6in\u00e4. Ensimm\u00e4iset Kalevanpojat ovat V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen (my\u00f6s Wilj\u00f4, Hler, \u00c6gir), Ilmarinen (Kari, Puhuri, W\u014ddinaz eli Odin), Lemmink\u00e4inen (Logi, Wihaz), sek\u00e4 Ilmarisen poika Joukahainen (J\u00f6kull, Frosti, Pakkanen). Kalevanpojat tunnetaan my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4, kristinuskon s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 suomalaisessa mytologiassa, usein pahoina tai arvaamattomina j\u00e4ttil\u00e4isin\u00e4, jotka saattoivat kaataa viljan tai mets\u00e4nkin kumoon. Aiemmissa kertomuksissa kalevanpojista heid\u00e4t kuvataan kuitenkin inhimillisin\u00e4 sankarihahmoina. My\u00f6s Kullervo, Soini ja Kihawanskoinen ja Hiisi mainitaan nimelt\u00e4 Kalevanpoikina. Samaan tapaan kuin j\u00e4ttil\u00e4isten, hiisien on Suomessa yleisesti kerrottu joutuneen aina v\u00e4istym\u00e4\u00e4n ihmisten tielt\u00e4 yh\u00e4 syrj\u00e4isemmille seuduille. Sanat j\u00e4ttil\u00e4inen ja hiisi on toisinaan kansanperinteess\u00e4 rinnastettu ja Viron sana hiiglane tarkoittaa j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Halli kauhia j\u00e4ttil\u00e4inen,<br>Hiisi hirmun suuri,<br>Asui ahon syd\u00e4mess\u00e4<br>Konna korven koskelossa<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Muinaisyl\u00e4saksan pakanaa tarkoittava sana heidan on hyvin samankaltainen sanan hiiden kanssa. My\u00f6s englannin kielen sana heathen juontuu samasta kantasanasta. Suomalaisten tapaan pyhiss\u00e4 lehdoissa menojaan pit\u00e4neet my\u00f6h\u00e4israutakautisen Saksan asukkaan kutsuivat pyhi\u00e4 paikkojaan nimell\u00e4 heidan hov (merkitykselt\u00e4\u00e4n hovi), joka muistuttaa kovasti suomalaista sukunime\u00e4 Hiidenhovi. T\u00e4llaisia pyhi\u00e4 paikkoja on tunnistettu my\u00f6s pohjoismaista.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"532\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/OKallis-Kalevipoeg.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1155\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/OKallis-Kalevipoeg.jpg 500w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/OKallis-Kalevipoeg-282x300.jpg 282w\" sizes=\"auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\">Maalaus Viron <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kalevipoeg\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Kalevipoeg<\/a>-kansalliseepoksesta. Maalannut Oskar Kallis.<\/p>\n\n\n\n<p>Virossa Kalevanpoikia on pidetty kuninkaanpoikina ja ylimyst\u00f6n\u00e4 ja er\u00e4it\u00e4 Viron muinaislinnoja kutsutaan Kalevanpoikien s\u00e4ngyiksi (Kalevipoja s\u00e4ng). Historiantutkija Aulis Ojan vuonna 1969 esitt\u00e4m\u00e4n hypoteesin mukaan termi olisi alkujaan tarkoittanut yl\u00e4luokkaista soturia, jotka kirkon ja vieraan vallan vastaisina raivattiin perusteellisesti uuden j\u00e4rjestyksen tielt\u00e4. Termi lienee tarkoittanut ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuulumista Kalevan sukuun, oli alkuper\u00e4inen esi-is\u00e4 sitten kuinka kaukana sukulinjassa tahansa. Kaleva tunnettiin my\u00f6s nimill\u00e4 Kalevi ja Kalervo.<\/p>\n\n\n\n<p>Paltamon kirkkoherra Juhana Cajanus v\u00e4itti 1600-luvulla, ett\u00e4 h\u00e4n oli saanut Kainuusta tietoja, joissa Kalevanpojat n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t historiallisina hahmoina. T\u00e4llaisina voisivat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 niin sanotut Kylfingit, joiden kerrotaan vaikuttaneen skandinaviassa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 1100-luvun alkupuolelle asti. Heit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n suomalaisina ja tai suomalais-norjalaisina ja heid\u00e4t mainitaan riimukiviss\u00e4, islantilaissaagoissa, vanhoissa norjalaisissa runoissa, sek\u00e4 bysanttilaisissa, ven\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 ja arabialaisissa teksteiss\u00e4. Muinaisslaaviksi heit\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 Kolbiagit ja viroksi nimell\u00e4 Kalevid. Jotkut tutkijat, kuten John Hastings ovatkin nostaneet esille mahdollisen Kaleva-yhteyden. Saagoissa kerrotaan kuinka kylfingit sotivat Harald Kaunotukkaa vastaan viel\u00e4 keskiajalla pyrkiess\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n valtapyrkimykset. Lopulta Kaunotukka kuitenkin voitti ja yhdisti mm. kveenien hallitsemat pienkuningaskunnat yhdeksi Norjaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruotsin kuningassuku Ynglingien alkuper\u00e4inen kirjoitusasu on l\u00e4hes identtinen eli skylfingit ja Tanskan vanha kuningassuku tunnetaan nimell\u00e4 scyldingit. Kylfingien maata kutsuttiin nimell\u00e4 Kylfingaland (Kaleviland? Kalevala?) ja se vastasi alueiltaan Ven\u00e4j\u00e4n Gardarikia, joka my\u00f6hemmin tunnettiin nimell\u00e4 Kiovan Rus. Lis\u00e4ksi kylfingien ja Gardarikin valtakauden pituus vaikuttaa olleen sama, eli 800-luvun lopusta 1100-luvun alkupuolelle. Gardarikin legendaarisen perustajan Rurikin suvusta on s\u00e4ilynyt elossa useita haaroja ja n\u00e4iden edustajille tehdyt geenitestit ovat osoittaneet, ett\u00e4 Rurik kuului it\u00e4merensuomalaiseen N1c1-haploryhm\u00e4\u00e4n. Cristfried Ganander, jota sanottiin &#8221;L\u00f6nrotiksi ennen L\u00f6nrotia&#8221;, kirjoittaa Suomen kuninkaan vallaneen Kalevanpoikien kanssa koko Ven\u00e4j\u00e4n ja t\u00e4st\u00e4 kuulemma vanhat suomalaiset yh\u00e4 (kirjoitushetkell\u00e4 1700-luvulla) laulavat. Samaa sanoi rovasti Juhana Cajanus. Oliko Rurik t\u00e4m\u00e4 Suomen kuningas?<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"724\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Rurik-1024x724.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1156\" style=\"width:550px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Rurik-1024x724.jpg 1024w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Rurik-300x212.jpg 300w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Rurik-768x543.jpg 768w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Rurik.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\">Rurik ja h\u00e4nen veljens\u00e4 saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856-1933) maalaus.<\/p>\n\n\n\n<p>Rudolf Dillstr\u00f6min mukaan 1600-alussa Vienanmeren l\u00e4nsi- ja etel\u00e4rannan nimen\u00e4 olisi ollut Suur-Suomen ranta. Rurikin dynastian perustama Novgorodin kaupunki on yksi Ven\u00e4j\u00e4n vanhimmista kaupungeista, ja karjalaisten tiedet\u00e4\u00e4n kutsuneen sit\u00e4 ja etenkin paikalla ensin sijainnutta Rurikinlinnaa nimell\u00e4 Uusilinna. Rurikin itse sanotaan olleen varjagi ja Suomesta on ker\u00e4tty runo, jossa mainitaan &#8221;kuningas Varjakka&#8221; joka asuu &#8221;Varjakanmaassa&#8221;. Varjagit olivat kuuluisia erityisesti siit\u00e4, ett\u00e4 he palvelivat henkivartijoina Bysantin keisarin hovissa. Sanalle varjagi on kyll\u00e4 keksitty mahdollinen etymologia, mutta edelliset seikat huomioon ottaen nousee v\u00e4kisinkin mieleen sanojen &#8221;varjelu&#8221; ja &#8221;varjagi&#8221; samankaltaisuus. Vanhoissa runoissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suojelemisesta usein sanaa varjelu. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon 1200-luvulta per\u00e4isin oleva Novgorodin tuohikirje, johon on merkitty kyrillisin kirjaimin mahdollisesti loitsu tai sen katkelma. Jos suomenkielisi\u00e4 riimukirjoituksia oteta lukuun, kyseess\u00e4 on vanhin tunnettu it\u00e4merensuomalaisella kielell\u00e4 kirjoitettu teksti. Se on tulkittu karjalankieliseksi. Ven\u00e4l\u00e4isten tekem\u00e4ss\u00e4, suuressa geenitutkimuksessa perinteisesti it\u00e4slaavilaisina pidetyt ven\u00e4l\u00e4iset ja ukrainalaiset paljastuivat perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n l\u00e4hes kokonaan suomalais-ugrilaisiksi, joskin ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s hieman tataarien perim\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tiedet\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 olleen runsaasti suomensukuisia heimoja. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi vatjalaiset, lyydil\u00e4iset, merjalaiset, veps\u00e4l\u00e4iset, marit, muromalaiset, moksalaiset, ers\u00e4l\u00e4iset, udmurtit ja toimalaiset. Jotkut n\u00e4ist\u00e4 kansoista katsotaan jo kokonaan kadonneiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kalevanpoikia koskevan taruston lis\u00e4ksi viel\u00e4 sata vuotta sitten Per\u00e4pohjolassa (jota nyky\u00e4\u00e4n Lapiksi kutsutaan) kerrottiin tarinoita j\u00e4ttil\u00e4iskansasta, joka asutti aluetta ennen saamelaisia. Jatuleiksi tai jatuneiksi kutsutusta alkuv\u00e4est\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle paikannimi\u00e4, kuten Jatuni, Jatuninselk\u00e4, Jatulinsaari ja kaksi jatulinpatsasta. Jatuleita kutsuttiin my\u00f6s meteleiksi. Lapin tutkija Jakob Fellmanin vuonna 1828 ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kansanperinteess\u00e4 jatulien kerrotaan olevan noin 1,8 &#8211; 2,2 metri\u00e4 pitki\u00e4 ja heid\u00e4n tiedettiin asuneen monissa paikoissa, mm. Rovaniemen Muurolan Hiidenkirnuilla, joiden my\u00f6s kerrotaan olevan Kalevalassakin mainittu myyttinen Kipum\u00e4ki tai Kipuvuori. Runojen kuvailut sopivatkin erinomaisesti paikkaan. Per\u00e4meren, eli entisen Kainuunmeren tuntumasta l\u00f6ytyy my\u00f6s jatulin- tai j\u00e4tinkirkkoina tunnettuja astronomisia megaliittirakennelmia. Suuria siirtolohkareita taas on kutsuttu Hiidenkiviksi, sill\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4isten on ajateltu asetelleen ne paikoilleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Lapista tunnetaan kenties maailman runsanslukuisin keskittym\u00e4 kivilabyrintteja, joita kutsutaan jatulintarhoiksi. Jatulintarhoja l\u00f6ytyy ymp\u00e4ri maailmaa, mm. Kreikasta, mutta niiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksesta ei ole varmuutta. Kreikkalaisissa taruissa Pohjola tunnetaan nimell\u00e4 Hyperborea.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"404\" height=\"379\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/kreetalainen_lantti.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1157\" style=\"width:453px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/kreetalainen_lantti.jpg 404w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/kreetalainen_lantti-300x281.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 404px) 100vw, 404px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\">Kreikan Knossokseltra l\u00f6ytynyt hopearaha, jossa kuvattuna Jatulintarha.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"kainuun-jatit\">3.2 Kainuun j\u00e4tit<\/h3>\n\n\n\n<p>Kainuun Paltamo oli Kvenlandin ydinaluetta ja siell\u00e4 my\u00f6s tiedet\u00e4\u00e4n asuneen huomattavan paljon j\u00e4ttikokoisia ihmisi\u00e4, esimerkiksi aikanaan maailman pisin mies V\u00e4in\u00f6 Myllyrinne. Vuonna 2017 kymmenest\u00e4 maailman pisimm\u00e4st\u00e4 ihmisest\u00e4 kolme oli kotoisin Kainuusta. N\u00e4ist\u00e4 Kainuun j\u00e4teist\u00e4 on olemassa paljon tarinoita ja kerrotaan esimerkiksi, ett\u00e4 1600-luvulla Kustaa II Adolfin aikana Turun tuomiokirkossa pidettiin n\u00e4ytteill\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4isnaisen luurankoa, jota esiteltiin ulkomaisille vieraille. Cristfried Ganander my\u00f6s mainitsee Paltamon Kaleva -j\u00e4ttil\u00e4isen kotipaikaksi. Juhana Cajanus taas kirjoitti vuonna 1674, ett\u00e4 Paltamossa on aina asunut suurikokoista ja vankkaa v\u00e4ke\u00e4. Kainuun j\u00e4ttil\u00e4isille l\u00f6ytyy my\u00f6s l\u00e4\u00e4ketieteellinen selitys, nimitt\u00e4in AIP-geenimutaatio, joka aiheuttaa j\u00e4ttikasvuisuutta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"520\" height=\"505\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Myllyrinne.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1158\" style=\"width:588px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Myllyrinne.jpg 520w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Myllyrinne-300x291.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 520px) 100vw, 520px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\">V\u00e4in\u00f6 Myllyrinne oli my\u00f6s suurin koskaan el\u00e4nyt sotilas. H\u00e4n my\u00f6s harrasti painia ja nyrkkeily\u00e4, mutta h\u00e4net tunnettiin mukavana miehen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mainittakoon my\u00f6s, ett\u00e4 vastik\u00e4\u00e4n on my\u00f6s tunnistettu uusi, homo sapiensille jopa neandertalinihmist\u00e4 l\u00e4heisempi sukulaislaji. T\u00e4m\u00e4 pohjoisilla alueilla el\u00e4nyt ihmislaji on nimetty homo longiksi tai &#8221;Lohik\u00e4\u00e4rmemieheksi&#8221; ja sen edustajan valtava kallo viittaa suureen kokoon. Aiheesta voi lukea lis\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4  artikkelista: <a href=\"https:\/\/www.theguardian.com\/science\/2021\/jun\/25\/massive-human-head-in-chinese-well-forces-scientists-to-rethink-evolution\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Massive human head in Chinese well forces scientists to rethink evolution<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Kuten ensimm\u00e4isess\u00e4 Hiidenkirnussa selvisi, perim\u00e4tiedon mukaan piispa Hemming tuli 1300-luvulla siunaamaan taitavina noitina tunnettujen jatulien maita Lappiin. Tarinan mukaan jatulit suhtautuivat Hemminkiin vihamielisesti, mutta lopulta per\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t Kemij\u00e4rven Jatulinsaareen asti, ja sinne j\u00e4ljet p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t. Voitaisiinko jatuleilla tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa yh\u00e4 pakanallisia kveenej\u00e4, jotka sis\u00e4maahan vet\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n &#8221;muuttuivat&#8221; lappalaisiksi? Tarkoittihan lappalainen sis\u00e4maan pyyntielinkeinoa harjoittavaa henkil\u00f6\u00e4, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n etnisyytt\u00e4. Lis\u00e4ksi Paltamon kirkkoherra Mansuetus Jacobi Fellman kirjoitti noin vuonna 1650 Kemiss\u00e4 k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n tavanneensa viel\u00e4 suomalaisia runolaulajia, jotka hakkasivat taidokkaalla ja omaper\u00e4isell\u00e4 tavalla kuvioituja noitarumpujaan, lauloivat runonlaulua ja kaatuivat transsiin, eli Martti Haavion tulkinnan mukaan \u201clankesivat loveen\u201d. He kertoivat olevansa ven\u00e4j\u00e4uskoisia ja he asuivat lautam\u00f6keiss\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kota-asumuksissa, kuten saamelaiset. Fellmanin kirjaamassa kuvauksessa on runsaasti suomenkielisi\u00e4 sanoja; mm. arpa ja kannus, josta j\u00e4lkimm\u00e4inen tarkoittaa noitarumpua. Olivatko n\u00e4m\u00e4 runonlaulajat kveenej\u00e4 tai muinaisina aikoina Lappiin muuttaneita karjalaisia? Oli miten oli, viisikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin Inarin kappalaisena toiminut Gabriel Tuderus johti Kemin Lapissa 1670-luvulla v\u00e4kivaltaisia noituudenvastaisia toimia ja mm. poltatti valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n noitarumpuja.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"iki-turso\">3.3 Iki-Turso, Fornj\u00f3t ja Kaleva<\/h3>\n\n\n\n<p>Mikael Agricola mainitsee koostamassaan h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten ja karjalaisten jumalten luettelossa Turisaksen, joka antaa voiton sodasta. Turisas tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Iku- tai Iki-Turso. Etuliite viittaa olennon ikuisuuteen ja siihen, ett\u00e4 se on aina ollut olemassa. My\u00f6s nimityksi\u00e4 Turrisas, Tuhatp\u00e4\u00e4, Meritursas Partalainen sek\u00e4 Ikuinen Iku-Turilas on k\u00e4ytetty. Olento esiintyy kalevalaisessa runoudessa ja Mikael Agricolan ja Sigfridus Aronus Forsiuksen kirjallisissa kuvauksissa.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>&#8221;Kawe Ukko, Pohjan Herra,<br>Ikuinen iku Turilas,<br>Is\u00e4 wanha W\u00e4in\u00e4m\u00f6isen&#8221;<br>&#8212; Katkelma Runosta etel\u00e4-Savosta vuodelta 1819<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Iki-Turson mainitaan olevan Pohjan herra ja V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen, Ilmarisen ja Joukahaisen is\u00e4, joka syntyi \u00e4itins\u00e4 kupeelle valmiina miekkoineen ja satuloitune sotahevosineen. Skandinaavisissa ja germaanisissa l\u00e4hteiss\u00e4 thurisaz tarkoittaa j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4, ja sill\u00e4 oli sama merkitys my\u00f6s muinaisille gooteille. Pohjolan j\u00e4ttil\u00e4iset olivat j\u00e4\u00e4j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4 eli huurretursaita (muinaisnorjaksi hrimthursar). Iki-Turso tarkoittaa siis muinaista j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4, samaan tapaan kuin useissa muinaissaagoissa kerrotaan j\u00e4ttil\u00e4isten ja Pohjolan kuningassukujen olevan l\u00e4ht\u00f6isin ensimm\u00e4isest\u00e4 kuninkaasta &#8221;Forn j\u00f3tista&#8221;, sananmukaisesti vanhasta j\u00e4tist\u00e4. Saagoissa Fornj\u00f3t tituleerataan Finlandin, Kvenlandin ja Gotlannin kuninkaaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Iki-Turson tapaan Fornj\u00f3tilla mainitaan olleen kolme poikaa, jotka edustivat eri luonnonvoimia. He olivat Hl\u00e9r (vesi), Logi (tuli) ja K\u00e1ri (tuuli). Heist\u00e4 esimerkiksi K\u00e1rin (my\u00f6s Kare) kerrotaan Mythologia Fennicassa olevan karjalaisten esi-is\u00e4, jonka kerrotaan hallinneen Kvenlandia ja josta onnekkaiden merimatkojensa ansiosta tuli s\u00e4\u00e4n jumala. Lis\u00e4ksi K\u00e1rilla kerrotaan olleen poika J\u00f6kul (j\u00e4\u00e4), josta j\u00e4\u00e4j\u00e4ttil\u00e4isten suku Hversu Noregr bygg\u00f0ist (\u201dMiten Norja asutettiin\u201d) -saagan mukaan jatkuu. Saagojen ja tarustojen mukaan heist\u00e4 polveutuvat mm Ruotsin, Norjan, Orkneysaarten ja Englannin kuninkaat. Orkneylaisessa kansanperinteess\u00e4 tunnetaankin valloittajina saapuvat pitk\u00e4t, hopeaa hamuavat &#8221;finmanit&#8221;, joka osasivat tehd\u00e4 laivansa n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja pystyiv\u00e4t seitsem\u00e4ll\u00e4 aironvedolla soutamaan Norjaan tai Islantiin. Heid\u00e4n vaimonsa olivat vaaleita ja kultahiuksisia finwifeja, jotka osasivat taikuutta. Orkneyn taruissa finmanit olivat pelottavia sotureita, mutta heid\u00e4t onnistuttiin lopulta h\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n kristittyjen pappien avustuksella.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaisesta tarustosta tunnetaan Kaleva, jonka mainitaan olevan muinainen alkuj\u00e4ttil\u00e4inen ja kuningas, jonka maata kutsuttiin Kalevalaksi. T\u00e4st\u00e4 tulee my\u00f6s kansalliseepoksemme nimi. Nimest\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s k\u00e4ytetyn versioita Kalevi ja Kalervo. Kalevan mukaan on my\u00f6s nimetty t\u00e4hdist\u00f6j\u00e4 ja luonnonilmi\u00f6it\u00e4. 500-600-luvulla laaditussa muinaisenglantilaisessa Widsith-runossa kerrotaan, ett\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>&#8221;Casere hallitsee kreikkalaisia ja C\u00e6lic suomalaisia&#8221;<br>(&#8221;Casere weold Creacum ond C\u00e6lic Finnum&#8221;)<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>C\u00e6licin nimi on yhdistetty perinteisesti Kalevaan ja voidaan otaksua puhuttavan juuri suomalaisista, sill\u00e4 saamelaiset eli hiihtofinnit (scridefinn) mainitaan teoksessa erikseen. Caseressa ja C\u00e6licissa voi olla kyse my\u00f6s arvonimist\u00e4, kuten arvonimen &#8221;keisari&#8221; sanotaan johdetun Julius Caesarin nimest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Cristfried Ganander mainitsee Kaleva-j\u00e4ttil\u00e4isen pojiksi mm. W\u00e4in\u00e4m\u00f6isen, Lieki\u00f6isen ja Ilmarisen, jotka elementeilt\u00e4\u00e4n (vesi, tuli, tuuli) vastaavat aiemmin mainittuja Fornj\u00f3tin poikia. Heid\u00e4t mainitaan kansanperinteess\u00e4 my\u00f6s j\u00e4ttil\u00e4isiksi, jotka asuivat Suomessa, H\u00e4meess\u00e4 ja Savossa. Lieki\u00f6 eli Logi on sama kuin Lemmink\u00e4inen, joka my\u00f6s mainitaan Kalevanpojaksi. Lemmink\u00e4isen attribuuteissa my\u00f6s Login tapaan esiintyy tulisuus. Muinaissuomen sanat lemmes ja sen monikkomuoto lemmenet merkitsiv\u00e4t tulta ja tulenliekkej\u00e4. My\u00f6s Mikael Agricolan jumalaluettelossa mainittu &#8217;Liecki\u00f6&#8217; hallitsee kaikkea helposti syttyv\u00e4\u00e4. Logi on temaattisesti yhdistetty my\u00f6s miekkaan ja Lemmink\u00e4isell\u00e4 sanottiin olleen &#8221;tulinen miekka&#8221; jolla t\u00e4m\u00e4 kerskui suurentavansa sukuaan. My\u00f6skin Lemmink\u00e4isen saapuminen kutsumattomana Pohjolan tai P\u00e4iv\u00f6l\u00e4n pitoihin, sek\u00e4 loukkaava k\u00e4yt\u00f6s siell\u00e4 muita vieraita kohtaan on temaattisesti l\u00e4hell\u00e4 Login k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Runo-Eddan Lokasenna-runossa.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen (Hl\u00e9r) elementti taas on monissa yhteyksiss\u00e4 selke\u00e4sti vesist\u00f6t, tarkoittaahan sana v\u00e4in\u00e4 leve\u00e4\u00e4 ja hitaasti virtaavaa jokea tai merensalmea. Ilmarisen (K\u00e1ri) elementtej\u00e4 taas ovat tuuli ja s\u00e4\u00e4. Esimerkiksi Utsjoen saamelaisille \u201cIlmaris\u201d oli nimenomaan tuulen jumala. J\u00f6kulin vastineeksi taas sopii Joukahainen, jonka edustama elementti olisi t\u00e4ll\u00f6in j\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 olisi sik\u00e4li sopivaa, ett\u00e4 Joukahainen mainitaan runostossa my\u00f6s kylm\u00e4n Pohjolan is\u00e4nn\u00e4ksi. Joukahaisen my\u00f6h\u00e4isyyden puolesta puhuu my\u00f6s se seikka, ett\u00e4 Kilpalaulanta-runossa Joukahainen v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olleensa paikalla, kun maailmaa luotiin, mutta V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen kiist\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>On mahdollista, ett\u00e4 alkuj\u00e4ttil\u00e4inen Ymir on sama kuin Fornj\u00f3t, sill\u00e4 myyteiss\u00e4 on paljon yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. On my\u00f6s ehdotettu, ett\u00e4 samasta syyst\u00e4 Odin ja Ilmarinen olisivat yksi ja sama jumala. Joidenkin vanhojen k\u00e4sitysten mukaan my\u00f6s skandinaavisella Tyrill\u00e4 olisi yhteys Iki-Tursoon tai ne olisivat sama olento.<\/p>\n\n\n\n<p>Mielenkiintoisena yksityiskohtana lis\u00e4tt\u00e4k\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 Fornj\u00f3tin pojan-pojan-pojan-pojanpoika Thorrin sanotaan viett\u00e4neen Thorriblot-nimist\u00e4 uhrijuhlaa. Hversu Noregr bygg\u00f0ist -saagassa taas kerrotaan kveenien (eli kainulaisten) viett\u00e4neen kyseist\u00e4 juhlaa ja uhranneen siell\u00e4 Thorrille. Kyseist\u00e4 juhlaa alettiin Islannissa viett\u00e4m\u00e4\u00e4n uudestaan 1800-luvulla ja sit\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n siell\u00e4 edelleen Thorin kunniaksi. Thorrin is\u00e4ksi mainitaan Snaer ja h\u00e4nen elementikseen lumi. Suomalaisesta tarustosta taas tunnetaan taidokas keih\u00e4\u00e4nk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ja Armas Haahdin yst\u00e4v\u00e4 Iku-Tiera Nieranpoika (my\u00f6s Uko-Tiera tai Hiki-Tiera), jonka elementti on runoissa hevoset, joihin my\u00f6s hiki viittaa. My\u00f6s muille Fornj\u00f3tin suvun nimille on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 suomenkieliset vastineet ja useat heist\u00e4 mainitaankin suomalaisina kuninkaina esimerkiksi Mythologia Fennicassa. Suomalainen \u201cmeren jumala\u201d Ahti on todenn\u00e4k\u00f6isesti sama hahmo kuin skandinaavinen Aude Rikas eli Altus. Suomen Kronikassa h\u00e4net mainitaan yhdeksi Suomen muinaisista kuninkaista. Runoudessa Ahti mainitaan alunperin Armas Haahti-nimisen\u00e4, mahdollisesti Ahvenanmaalla asuvana, mahtavana merikuninkaana joka istuu aarrekasan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 muistelemassa retki\u00e4\u00e4n. Ahvenanmaan nimi on muinoin saattanut olla Ahdinmaa tai Luotola.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Ahtiseni, veliseni, muistatko kun sotia k\u00e4ymm\u00e4,<br>tuhat p\u00e4\u00e4t\u00e4 turmelimma, sata p\u00e4\u00e4t\u00e4 tappelimma?<br>&#8212; Katkelma Elias L\u00f6nrotin ker\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 muinaisrunosta<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Sankarihahmojen tekemiset edustavat myyttist\u00e4 alkuaikaa ja maailman luomisprosessia, joka kaikessa muinaisuudessaan oli silti aina l\u00e4sn\u00e4 arjen tekemisiss\u00e4. Samoin oli kristityill\u00e4, joiden viikko jakautui kuuteen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja yhteen lepop\u00e4iv\u00e4\u00e4n Jumalan luomisprosessin mukaisesti. Ajan saatossa jumaliksi muuttuneisiin esi-isiin samaistettiin erilaisia voimia ja heihin oli mahdollista vedota tietyntyyppist\u00e4 voimaa tarvittaessa. Esimerkiksi Tapiolle saatettiin uhrata mets\u00e4stysonnen takaamiseksi tai Ahdille merell\u00e4 oltaessa. Kristinuskon saatua vallan suojeluspyhimykset asettuivat hoitamaan n\u00e4it\u00e4 erityisteht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Iki-Turso tunnetaan my\u00f6s merihirvi\u00f6n\u00e4 ja suomeksi sana tursas tarkoitti ennen mursua, eik\u00e4 mustekalaa. Varhaisina aikoina el\u00e4imill\u00e4 on ollut toteeminen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja suku j\u00e4sensi yhteis\u00f6ns\u00e4 el\u00e4imen nimell\u00e4 varustetuksi klaaniksi joista se koki saavansa n\u00e4in yhteis\u00f6llist\u00e4 voimaa. Etenkin ylimyssuvut ottivat totemismin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja se n\u00e4kyy esimerkiksi sukuvaakunoissa. On siis mahdollista, ett\u00e4 mursuakin on k\u00e4ytetty n\u00e4in voimaa antavana symboliolentona. Onhan kyseess\u00e4 kuitenkin jopa kaksi tonnia painava ja valtavat sy\u00f6ksyhampaat omaava laumael\u00e4in, joka hurjuudessaan hakee vertaistaan. Kuitenkin, ellei Suomen rannikolle ensimm\u00e4isen Hiidenkirnun aloitusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 noussutta tursasta lasketa, ei it\u00e4merell\u00e4 juurikaan tiedet\u00e4 esiintyneen mursuja. Sen mets\u00e4stys ja kauppa on kuitenkin ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohjoisnorjalaisille ja Vienanmeren rannoilla sijainneelle, suomensukuiselle ja rikkaalle Bjarmian kuningaskunnalle. Vanhat kuvaukset lohik\u00e4\u00e4rmeest\u00e4 muistuttavat rakenteeltaan mursua, sill\u00e4 kuvissa lohik\u00e4\u00e4rmeill\u00e4 ei joko ole takajalkoja tai ne ovat pienet, kuten mursulla. Viikinkilaivojen keulojakin koristaneet lohik\u00e4\u00e4rmeet kuvailtiin alunperin asuvan vedess\u00e4 ja olevan myrkyllisi\u00e4, eik\u00e4 tulta sy\u00f6ksevi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"757\" height=\"362\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/mosaiikki.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-328\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/mosaiikki.jpg 757w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/mosaiikki-300x143.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 757px) 100vw, 757px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\">Italian Cauloniassa sijaitseva merilohik\u00e4\u00e4rmett\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4 mosaiikki.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuten tied\u00e4mme, mursutkaan eiv\u00e4t sy\u00f6kse tulta, mutta mursuissa ja muissa hylje-el\u00e4imiss\u00e4 olevan bakteerin vuoksi niiden puremat ovat ihmiselle eritt\u00e4in vaarallisia. Entisajan hylkeenpyyt\u00e4j\u00e4 saattoi tartunnan saadessaan leikata sormensa irti j\u00e4ill\u00e4 kesken pyyntireissun, jotta bakteeri ei ehtisi levit\u00e4 pidemm\u00e4lle. Bakteeri voi tarttua kosketuksesta pienenkin ihorikon kautta ja aiheuttaa eritt\u00e4in kivuliasta luuytimien turpoamista. My\u00f6s muinaisten j\u00e4\u00e4j\u00e4ttil\u00e4iden eli tursaiden mainittiin saagoissa ampuvan jousillaan myrkyllisi\u00e4 nuolia. Sigfridus Aronus Forsius mainitsee my\u00f6s h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten Turisas-jumalan aseeksi jousen. Lis\u00e4ksi Martti Haavion mukaan yksi Tursas-nimell\u00e4 kutsuttu uskomusolento oli tautidemoni, joka ampui sairautta aiheuttavia nuolia.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Iki-Turso tuonen h\u00e4rk\u00e4<br>Se on nuolien vet\u00e4j\u00e4,<br>\u00c4k\u00e4hien \u00e4llitt\u00e4j\u00e4<br>Nouse turso merest\u00e4,<br>Jolla suu tulin palau<br>Kita kiukoin l\u00e4mpi\u00f6\u00f6,<br>N\u00e4m\u00e4 nuolet noutamahan<br>Kehe\u00e4t kere\u00e4m\u00e4h\u00e4n<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-left\">Vesilahdessa sijaitsevalta Kirmukarmun m\u00e4elt\u00e4 l\u00f6ytyneen miekan ponnessa komeilee mursua muistuttava el\u00e4inhahmo, joka mahdollisesti esitt\u00e4\u00e4 Iki-Tursoa. Ponnen on arveltu olleen paikallista tekoa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"323\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/krmnuppi.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1159\" style=\"width:439px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/krmnuppi.jpg 320w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/krmnuppi-297x300.jpg 297w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/krmnuppi-150x150.jpg 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 320px) 100vw, 320px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Museovirasto kertoi sivuillaan, ett\u00e4 heill\u00e4 olisi ponnesta tehty 3D-mallinnus. Pyysimme sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme videon tekoa varten, jolloin he ilmoittivat, ett\u00e4 sellaista ei olekaan olemassa. Siisp\u00e4 teimme siit\u00e4 itse replikan valokuvien perusteella ja valmistimme samalla replikan my\u00f6s itse miekasta. Alkuper\u00e4inen miekka ei ole s\u00e4ilynyt, mutta k\u00e4ytimme mallina muita l\u00f6ydettyj\u00e4 rengasmiekkoja. Ponsi oli kuitenkin museoviraston ilmoittamia mittoja noudattaen niin suuri, ett\u00e4 sit\u00e4 piti pienent\u00e4\u00e4, jotta miekka olisi sopusuhtainen ja k\u00e4teen sopiva. Kyseinen replika on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Hiidenkirnu IV-mainosvideolla kohdassa 1:14:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-block-embed-youtube wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Hiidenkirmu\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/wItrR_Nprjk?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 miekanponsia on l\u00f6ydetty Suomesta muitakin, mutta mist\u00e4\u00e4n muualta niit\u00e4 ei tunneta. Norjasta on kuitenkin l\u00f6ytynyt tyylilt\u00e4\u00e4n samankaltaisia kupurasolkia, kuten alla olevassa kuvassa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"293\" height=\"153\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/solk2i.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1160\" style=\"aspect-ratio:1.9150705473382865;width:431px;height:auto\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Kirmukarmu-miekka lukeutuu my\u00f6h\u00e4israutakautisiin rengasmiekkoihin, jotka olivat kuninkaiden tai p\u00e4\u00e4llik\u00f6iden aseita. Se edustaa rengasmiekkojen my\u00f6h\u00e4isint\u00e4 ja kehittyneint\u00e4 tyyppi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"293\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Gulldynt_ponsi.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1161\" style=\"width:433px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Gulldynt_ponsi.jpg 400w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Gulldynt_ponsi-300x220.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\">V\u00f6yrist\u00e4 l\u00f6ytynyt samantyyppinen miekanponsi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"320\" height=\"248\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Paat.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1162\" style=\"width:436px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Paat.jpg 320w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Paat-300x233.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 320px) 100vw, 320px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Kirmukarmunm\u00e4elt\u00e4 l\u00f6ytyneess\u00e4 miekanponnessa esitetyt nelj\u00e4t kasvot muistuttavat suuresti englantilaisessa Sutton Hoo -kalmiston valtikassa esiintyvi\u00e4 kasvoja, joita on nelj\u00e4 kappaletta valtikan molemmissa p\u00e4iss\u00e4. Kuten Kirmukarmun miekanponnessakin, valtikan p\u00e4\u00e4t ovat hieman erilaisia, joten niiden voi olettaa esitt\u00e4v\u00e4n eri henkil\u00f6it\u00e4. Joidenkin tutkijoiden mukaan kyse voisi olla kasvomaskista. Valtikan kanssa samasta haudasta on l\u00f6ytynytkin my\u00f6s eritt\u00e4in taidokkaasti valmistettu, kasvomaskilla varustettu kyp\u00e4r\u00e4. Tutkijat uskovat Sutton Hoo-haudan ja esineist\u00f6n kuuluneen rautakautiselle pakanakuninkaalle. Esineet muistuttavat tyylillt\u00e4\u00e4n pohjoismaisia Vendel-kauden esineit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"715\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/SuttonHoo-715x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1163\" style=\"aspect-ratio:0.698250442303912;width:337px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/SuttonHoo-715x1024.png 715w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/SuttonHoo-209x300.png 209w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/SuttonHoo-768x1100.png 768w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/SuttonHoo.png 960w\" sizes=\"auto, (max-width: 715px) 100vw, 715px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\">Sutton Hoo-haudasta l\u00f6ydetyss\u00e4 maskikyp\u00e4r\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s viikset.<\/p>\n\n\n\n<p>Ottaen huomioon, ett\u00e4 Fornj\u00f3t (Iki-Turso \/ Kaleva) oli rautakauden ihmisille luonnonvoimien ja j\u00e4ttil\u00e4isten alkul\u00e4hde, ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n nelj\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 poikaa eli Hler (V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen \/ vesi), K\u00e1ri (Ilmarinen \/ tuuli), Logi (Lemmink\u00e4inen \/ tuli), sek\u00e4 J\u00f6kul (Joukahainen \/ j\u00e4\u00e4), eli Kalevanpojat, ikuistettiin miekkoihin ja valtikkaan. Vastaavia kasvojen tyylipiirteit\u00e4 on l\u00f6ydetty mm. Tanskan Mammenin kalmistosta sek\u00e4 Etel\u00e4-Ruotsin Sl\u00e4bron riimukivest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"747\" height=\"556\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/SuttonHoo.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1164\" style=\"aspect-ratio:1.3435724996591993;width:449px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/SuttonHoo.jpg 747w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/SuttonHoo-300x223.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 747px) 100vw, 747px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\">Sutton Hoo -kalmiston valtikka Lontoon British Museumissa<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\" id=\"vendit\">3.4 Lohik\u00e4\u00e4rme ja vendit<\/h3>\n\n\n\n<p>Nousiaisten kirkossa sijaitsevassa Pyh\u00e4n Henrikin muistoarkussa kuvataan ensimm\u00e4ist\u00e4 ristiretke\u00e4 Suomeen. Ruotsalaisten lipussa on kuvattuna Tre Kronor ja suomalaisten puolella lohik\u00e4\u00e4rme, mahdollisesti Iki-Turso.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"750\" height=\"648\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/tursolippu.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1166\" style=\"width:500px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/tursolippu.jpg 750w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/tursolippu-300x259.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-left\">Samankaltainen olento esiintyy alla olevassa vaakunassa, joka ilmaisee Baltiassa asuneiden vendien kuninkuutta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"497\" height=\"594\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Coat_of_Wends.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1167\" style=\"width:448px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Coat_of_Wends.png 497w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Coat_of_Wends-251x300.png 251w\" sizes=\"auto, (max-width: 497px) 100vw, 497px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Vendej\u00e4 asui aiemmin my\u00f6s paljon l\u00e4nnemp\u00e4n\u00e4, mutta kristityt kuninkaat ty\u00f6nsiv\u00e4t heit\u00e4 idemm\u00e4ksi. He lienev\u00e4t samaa v\u00e4ke\u00e4 kuin roomalaisten mainitsema veneti-kansa, jonka mainitaan asuneen samoilla seuduilla. Vendej\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n toisinaan suomensukuisina, toisinaan slaaveina. On my\u00f6s esitetty, ett\u00e4 yksi Ruotsin kruunuista kuvastaisi vendien kuninkuutta. Pakanalliset vendit olivat kuuluisia merirosvoja. He sotivat tanskalaisia ja sakseja vastaan ja heit\u00e4 vastaan tehtiin ristiretki\u00e4. Suomessa vendi\u00e4 tarkoittanee sana &#8221;ven\u00e4l\u00e4inen&#8221;. Ven\u00e4j\u00e4 on viroksi Venemaa ja sana vene on kantasuomea. Sen vastineet esiintyv\u00e4t jokaisessa l\u00e4nsiuralilaisessa kielihaarassa. Veden taas tiedet\u00e4\u00e4n olevan tuhansia vuosia vanha uralilainen sana. Kiinnostavasti my\u00f6s aiemmin mainittujen visigoottien heimon nimen sanotaan olleen &#8221;Vesi&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"loppusanat\">Loppusanat<\/h2>\n\n\n\n<p>Suomalaisten kansojen historia on pitk\u00e4 ja monivaiheinen, mutta monilta osin huonosti tunnettu. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4 laaja-alaista ja poikkitieteellist\u00e4 tutkimusta ja lis\u00e4\u00e4 tutkijoita tarvitaan. Mysteereit\u00e4 on enemm\u00e4n kuin niiden selvitt\u00e4ji\u00e4 ja ty\u00f6t\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 niin arkeologian, kuin mytologian- ja kielentutkimuksenkin saralla. Tietomme menneisyydest\u00e4 vaikuttavat kulttuuriseen itseymm\u00e4rrykseen- ja arvostukseen ja vaikuttavat sit\u00e4 kautta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Suomessa myyttej\u00e4 ja kansanperinnett\u00e4 on usein ylenkatsottu, mutta historioitsija Mikko K. Heikkil\u00e4n mukaan kansainv\u00e4linen tutkimus on viime vuosina osoittanut, ett\u00e4 suullinen perim\u00e4tieto voi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin todenmukaista tietoa vuosisatojen ajan ja ett\u00e4 kalevalainen runomitta on auttanut s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4. H\u00e4n my\u00f6s nostaa esiin poliittisen asenteen, joka on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n on johtanut suomalaisen perinteen v\u00e4h\u00e4ttelyyn.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hdeluettelo<\/strong> (ei j\u00e4rjestyksess\u00e4):<br>Julku, Ky\u00f6sti: Faravidin maa: Pohjois-Suomen historia<br>Julku, Ky\u00f6sti: Kvenland &#8211; Kainuunmaa<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Tacitus<br>Mikko Heikkil\u00e4: Kaleva and his Sons from Kalanti \u2013 On the Etymology of Certain Names in Finnic Mythology. Finnish Journal of Linguistics<br>Lehtinen Erkki: Hallituksen yhten\u00e4ist\u00e4mispolitiikka Suomessa 1600-n.1680. Hist.tutk LX, Helsinki 1961.<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Olavi_Sylikuningas<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Emund_the_Old<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Olof_Sk%C3%B6tkonun<br>R. Dillstr\u00f6m: Kalevala ja meri &#8211; Historiaa ja tarua Suomen heimon muinaisuudesta<br>https:\/\/www.ts.fi\/a\/1074061990<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Emund_Vanha<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Ingvar_the_Far-Travelled<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Fr%C3%A1_Fornj%C3%B3ti_ok_hans_%C3%A6ttm%C3%B6nnum<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Jumi<br>https:\/\/web.archive.org\/web\/20160304194119\/http:\/\/dbgw.finlit.fi\/skvr\/teksti.php?id=skvr01108340<br>https:\/\/kalmistopiiri.fi\/2022\/10\/20\/karjalan-miekkaloytoja\/<br>https:\/\/yle.fi\/a\/74-20175820<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/AIP_(geeni)<br>https:\/\/yle.fi\/a\/3-7947040<br>https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=D9w9ELWoBvM<br>https:\/\/www.apu.fi\/artikkelit\/hamalaisesta-metsikosta-loytyi-arvoituksellinen-viikinkimiekka-joka-on-niin-arvokas-ettei-edes-sen-loytopaikkaa-paljasteta<br>https:\/\/www.kaleva.fi\/paltamon-jattien-sukua\/2142629<br>Johannes Messenius: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita sek\u00e4 tuntemattoman tekij\u00e4n Suomen Kronikka. Suomalaisen kirjallisuuden Seura, Helsinki 1988. https:\/\/riveri68.blogaaja.fi\/2022\/09\/10\/vaino-myllyrinne-oli-maailman-pisin-mies-aikanaan\/<br>https:\/\/yle.fi\/a\/3-9485694<br>https:\/\/www.academia.edu\/37702763\/Kotimaiset_my%C3%B6h%C3%A4israutakautiset_rahaj%C3%A4ljitelm%C3%A4t_Finnish_late_iron_age_coin_imitations_<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Carta_marina<br>https:\/\/www.turuntienoo.fi\/content\/fi\/2\/23550\/Liedon%20kuningas%20l%C3%B6ytyi%20pellolta.html?news_id=23536<br>https:\/\/vanhalinna.fi\/<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tamma-Karjala<br>https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=JUradlmlQK8<br>https:\/\/www.eura.fi\/kulttuuri-ja-vapaa-aika\/kulttuuri\/euran-100-helmea\/kuninkaanhauta\/<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Tuisto<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Aude_Rikas<br>Georg Haggr\u00e9n, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme j\u00e4ljet, Gaudeamus, 2015<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Sitones<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/historia\/esihistoria\/vti_kris.html<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ensimm%C3%A4inen_ristiretki_Suomeen<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/P%C3%A4hkin%C3%A4saaren_rauha<br>Ahonen, Harri: Muinaislinnat ja linnavuoret: historiallisia retkikohteita.<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Veliky_Novgorod<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Novgorod<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Varjagit<br>https:\/\/fi.m.wikipedia.org\/wiki\/Novgorodin_tuohikirjeet<br>https:\/\/www.sverigesradio.se\/artikel\/375080<br>Kirkinen, Heikki: Karjala id\u00e4n kulttuuripiiriss\u00e4<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Chud<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/T%C5%A1uudit<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Udmurtit<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Merjalaiset<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Marit<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Mordvalaiset<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Komit<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Muromalaiset<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Taipaleentakaiset_t%C5%A1uudit<br>https:\/\/www.kommersant.ru\/doc\/611986<br>https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/viovio\/136349-venalaiset-ovat-etnisia-suomalaisia\/<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tiet%C3%A4j%C3%A4<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/H%C3%A4me<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset<br>https:\/\/aineistot.finlit.fi\/exist\/apps\/skvr\/main\/skvr06500010.xml?action=search&amp;odd=teipublisher&amp;view=div#2.4.2.2.3<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Yngling<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Scylding<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kalevanpojat\/rengasmiekat.html<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ulfberht-miekka<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kalevanpojat\/ulfberht.html<br>Suvanto Seppo: Knaapista populiin. Helsinki: SKS, 1987.<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/J%C3%B6tunn<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Fornj%C3%B3t<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Iku-Turso<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kave<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tyr<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hyljek%C3%A4si<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Vendel_Period<br>Ganander, Christfried: Mythologia Fennica<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/J%C3%A4%C3%A4j%C3%A4ttil%C3%A4iset<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Yngling<br>https:\/\/ufhealth.org\/news\/2016\/uf-researchers-report-new-strain-mycoplasma-likely-spread-seals-caused-disease-alaskan<br>https:\/\/www.germanicmythology.com\/FORNALDARSAGAS\/FundinnNoregrChappell.html<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Fornj%C3%B3trin_suku<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kalevanpojat\/sources\/HversuNoregr.html<br>https:\/\/en.wiktionary.org\/wiki\/Reconstruction:Proto-Germanic\/kuningaz<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Finfolk<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kalevanpojat\/maailman_synty.html<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kaleva_(kansanperinne)<br>https:\/\/www.britishmuseum.org\/collection\/object\/H_1939-1010-160<br>https:\/\/www.ts.fi\/kulttuuri\/1073962775<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Logi_(mythology)<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Lemmink%C3%A4inen<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hiisi<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kalevalan_maa<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kalevanpojat\/<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kalevanpoika<br>https:\/\/en.m.wikipedia.org\/wiki\/Kylfings<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kylfingit<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6inen<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ilmarinen<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Joukahainen<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Siirtolohkare<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hiidenkiuas<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kalevanpojat\/sources\/pronssikauden_esineet.html<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tiet%C3%A4j%C3%A4<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Harald_Kaunotukka<br>https:\/\/www.ruijan-kaiku.no\/kveenit-hallitsivat-norjaa-saagoissa\/<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Kvenland<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kveenit<br>Julku, Ky\u00f6sti: Kvenland &#8211; Kainuunmaa<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Jatulit<br>https:\/\/www.tiede.fi\/artikkeli\/jutut\/artikkelit\/merkilliset_jatulintarhat<br>https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8782626<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/J%C3%A4tinkirkko<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Fornj%C3%B3t<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Daniel_Cajanus<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Louis_Moilanen<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/V%C3%A4in%C3%B6_Myllyrinne<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/J%C3%B6tunn<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Jentil<br>https:\/\/www.theguardian.com\/science\/2021\/jun\/25\/massive-human-head-in-chinese-well-forces-scientists-to-rethink-evolution<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Homo_longi<br>Pohjolan Leijona: Kustaa II Adolf ja Suomi 1611\u20131632, Mirkka Lappalainen<br>Suomalainen kansanusko, Risto Pulkkinen<br>Historian suursanakirja, Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki<br>Suomen Kansan Vanhat Runot, 130. Pomarkku. Lindgren. n. 238. -29\/11 92.<br>http:\/\/historia.rovaniemi.fi\/historia\/roi14-17.pdf<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Rovaniemi<br>http:\/\/www.kirjastovirma.fi\/henkilogalleria\/Gullst%C3%A9n_Pehr<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Bjarmia<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Longship<br>Suomen kansan Vanhat Runot, I 4:807<br>Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, Elias L\u00f6nnrot 1880<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Domalde<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Varjakainen<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Sn%C3%A6r<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tiera<br>https:\/\/aineistot.finlit.fi\/exist\/apps\/skvr\/main\/skvr12185530.xml?view=div&amp;odd=teipublisher<br>https:\/\/aineistot.finlit.fi\/exist\/apps\/skvr\/main\/skvr12173560.xml?view=div&amp;odd=teipublisher<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Pyh%C3%A4n_Henrikin_sarkofagi<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Wends<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Vends_(Livonia)<br>https:\/\/www.suomisanakirja.fi\/vene<br>https:\/\/kotus.fi\/sana\/vesi\/<br>https:\/\/areena.yle.fi\/podcastit\/1-4167862<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Vistula_Veneti<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p> [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2"}],"version-history":[{"count":57,"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1193,"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2\/revisions\/1193"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}