{"id":2,"date":"2024-04-02T08:47:24","date_gmt":"2024-04-02T08:47:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/?page_id=2"},"modified":"2026-02-14T13:49:48","modified_gmt":"2026-02-14T13:49:48","slug":"teema","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/teema\/","title":{"rendered":"Teema"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-block-embed-youtube wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Hiidenkirmu\" width=\"500\" height=\"281\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/wItrR_Nprjk?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-34239d360dd98010e30e2e7088783171\"><strong>(Sivulla esitell\u00e4\u00e4n vuoden 2025 tapahtuman teema. Se p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n huhtikuussa 2026.)<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>On vuosi 1123. Ortodoksinuskoon k\u00e4\u00e4ntynyt Novgorod ja pakanallinen H\u00e4me ovat tehneet toisiaan vastaan sotaretki\u00e4 jo l\u00e4hes sadan vuoden ajan. Nyt Novgorodista on j\u00e4lleen l\u00e4htenyt sotajoukko liikkeelle kohti H\u00e4mett\u00e4. Heit\u00e4 komentaa ruhtinas Vsevolod Mstislavits. H\u00e4m\u00e4l\u00e4isi\u00e4 johtaa taisteluun sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Kirmukarmu, joka on itse aiemmin tehnyt sotaretki\u00e4 Novgorodiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyky-Ven\u00e4j\u00e4n alueella sijaitsevan Novgorodin ruhtinaskunnan ja muinaisen H\u00e4meen tiedet\u00e4\u00e4n k\u00e4yneen toisiaan vastaan sotia ainakin vuodesta 1042 vuoteen 1323, jolloin P\u00e4hkin\u00e4saaren rauha solmittiin. N\u00e4ist\u00e4 tapahtumista kertovat mm. Novgorodin ensimm\u00e4inen kronikka sek\u00e4 Nestorin kronikka. Yleisimmin omaksutun tulkinnan mukaan novgorodilaisten k\u00e4ytt\u00e4mill\u00e4 termeill\u00e4 jam ja jem tarkoitettiin h\u00e4m\u00e4l\u00e4isi\u00e4. Se on lis\u00e4ksi voinut tarkoittaa my\u00f6s muita Suomen alueen heimoja. Suomen asukkaita tai muita suomensukuisia saatettiin kutsua my\u00f6s suumeiksi ja t\u0161uudeiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaiset&nbsp; kansantarinat kertovat h\u00e4m\u00e4l\u00e4isest\u00e4 sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6st\u00e4 Kirmukarmusta, jonka kerrotaan joukkoineen tehneen sotaretki\u00e4 Novgorodiin eli Ven\u00e4j\u00e4lle. Ei tiedet\u00e4 tarkkaan, milloin Kirmukarmu on el\u00e4nyt, mutta elinajaksi on arveltu 1200-lukua. H\u00e4nen kuitenkin kerrotaan kohdanneen retkill\u00e4\u00e4n katolisen piispan Hunnun Herran, jonka kerrotaan el\u00e4neen jo ennen piispa Henriki\u00e4. Henrikin taas arvellaan tulleen Suomeen suunnilleen noin vuonna 1150 suoritetun ensimm\u00e4isen ristiretken yhteydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tekee 1200-luvusta liian my\u00f6h\u00e4isen ajankohdan Kirmukarmun elinajaksi. Siisp\u00e4 koimme luontevana sijoittaa tarinamme vuoteen 1123, sill\u00e4 kyseisen\u00e4 vuonna Novgorodin ruhtinaan Vsevolodin kerrotaan tehneen sotaretken h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten kimppuun.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1017\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/HK4_maailmankartta_nettisivuille-1-1017x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1040\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/HK4_maailmankartta_nettisivuille-1-1017x1024.jpg 1017w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/HK4_maailmankartta_nettisivuille-1-298x300.jpg 298w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/HK4_maailmankartta_nettisivuille-1-150x150.jpg 150w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/HK4_maailmankartta_nettisivuille-1-768x773.jpg 768w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/HK4_maailmankartta_nettisivuille-1-1526x1536.jpg 1526w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2025\/06\/HK4_maailmankartta_nettisivuille-1-2035x2048.jpg 2035w\" sizes=\"auto, (max-width: 1017px) 100vw, 1017px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vuosi 1123<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-bb9452ed936a9d6b6cfba5fe76726fdb\">Sis\u00e4llysluettelo<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>1 <strong>Novgorod<\/strong>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>1.1 Hurskas Vsevolod<\/li>\n\n\n\n<li>1.2 Ortodoksisuus<\/li>\n\n\n\n<li>1.3 T\u0161uudit<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>2 <strong>H\u00e4me<\/strong>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>2.1 Kirmukarmu<\/li>\n\n\n\n<li>2.2 Hunnun Herra ja Anund<\/li>\n\n\n\n<li>2.3 Iki-Turso, Fornj\u00f3t ja Kaleva<\/li>\n\n\n\n<li>2.4 Kalevanpojat, Kylfingit ja jatulit<\/li>\n\n\n\n<li>2.5 Lohik\u00e4\u00e4rme ja vendit<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-f8902aa6e37b46a55b2438cd5f5ce81b\">1 &#8211; <strong>Novgorod<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Kiovan Ven\u00e4j\u00e4 (tai Kiovan Rus) oli 880-luvulta 1100-luvun puoliv\u00e4liin olemassa ollut vauras suurvalta, jossa Kiovan j\u00e4lkeen t\u00e4rkein keskus oli Novgorod -niminen kaupunki. T\u00e4m\u00e4 \u201cuusi kaupunki&#8221; oli alunperin kauppapaikka Olhavajoen varrella Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Se on nyky\u00e4\u00e4n yksi Ven\u00e4j\u00e4n vanhimmista kaupungeista, ja karjalaisten tiedet\u00e4\u00e4n kutsuneen sit\u00e4 ja etenkin paikalla ensin sijainnutta Rurikinlinnaa nimell\u00e4 Uusilinna. Novgorodista tiedet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetyn my\u00f6s termi\u00e4 Uusikaupunki. On mahdollista, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Kiovan Ven\u00e4j\u00e4 olisi ollut sama kuin niin kutsuttu &#8221;Kylfingaland&#8221;. T\u00e4st\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 kappalessa &#8221;Kalevanpojat ja Kylfingit.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p>Nestorin kronikan mukaan alueen heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itse itse\u00e4\u00e4n. Ajauduttuaan keskin\u00e4isiin sotiin he kuitenkin kutsuivat varjagit ja n\u00e4iden johtajan Rurikin hallitsijakseen vuonna 862. Rurik asettui Laatokanlinnaan. T\u00e4m\u00e4n kertomuksen todenper\u00e4isyytt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kiistanalaisena, mutta Novgorodin edelt\u00e4j\u00e4 lienee kuitenkin ollut Ilmaj\u00e4rven rannalla sijainnut Rurikinlinna. Kaksi Rurikin sukulaista, Askold ja Dir, siirtyiv\u00e4t armeijan kanssa Dneprin varrelle ja saapuivat Kiovan kaupunkiin, alkaen sen hallitsijoiksi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/lh7-rt.googleusercontent.com\/docsz\/AD_4nXeyStvMXN720Sm7yJJrRvbYmwve-ic741-_0oHCNRSh_HPwFdOOiVeZVlPOZCTI1XekRJ4tZcOlfuYfESt5VEczkHfuQM7kfCMFJ10W0zgAwP07McP6f3FHJwKvGmiVtXb5jzDA?key=_LYnBuED338nc75e6tNXOoQi\" alt=\"\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Rurik esitettyn\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n valtion perustamisen 1000-vuotismuistomerkiss\u00e4 Novgorodissa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Uusia hallitsijoita kutsuttiin ruseiksi. Kiovasta k\u00e4sin he j\u00e4rjestiv\u00e4t menestyksekk\u00e4\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen Konstantinopoliin, mutta eiv\u00e4t kuitenkaan onnistuneet valtaamaan kaupunkia. Konstantinopoli teki lopulta vuonna 944 rusien kanssa liiton, jossa se antoi rusien ruhtinaan valtuuttamille kauppiaille etuoikeuksia. T\u00e4rkeimpi\u00e4 niist\u00e4 olivat alennukset orjakaupasta kannetusta tullimaksusta, sek\u00e4 oikeus vied\u00e4 Bysantista silkki\u00e4 ja myyd\u00e4 valtiossa mit\u00e4 tahansa. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Kiovan Ven\u00e4j\u00e4 oli viel\u00e4 pakanallinen, mutta sopimukseen sis\u00e4ltyi my\u00f6s pyk\u00e4l\u00e4 l\u00e4hetyst\u00f6n perustamisesta. Vuonna 945 Kiovaan valmistuikin kirkko profeetta Elian kunniaksi ja valtakunta alkoi v\u00e4hitellen sulautua Bysantin kirkon valtapiiriin. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon 1200-luvulta per\u00e4isin oleva Novgorodin tuohikirje, johon on merkitty kyrillisin kirjaimin mahdollisesti loitsu tai sen katkelma. Ellei mahdollisia suomenkielisi\u00e4 riimukirjoituksia (suomalaistutkijoiden mukaan Ruotsin vanhoissa riimukiviss\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti suomen kielen sanoja, t\u00e4h\u00e4n perehtynyt mm. professori Timo Leisi\u00f6) oteta huomioon, kyseess\u00e4 on vanhin tunnettu it\u00e4merensuomalaisella kielell\u00e4 kirjoitettu teksti. Se on tulkittu karjalankieliseksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-f1131d04018530a7743e639bd22ab3ed\">1.1 &#8211; <strong>Hurskas Vsevolod&nbsp;<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Vuonna 1123 ruhtinas Vsevolod Mstislavits oli hallinnut Novgorodia kuusi vuotta. Kasteessa h\u00e4n sai kirkollisen nimen Gabriel ja h\u00e4nest\u00e4 tuli Novgorodin hallitsija is\u00e4ns\u00e4 Mstislavin j\u00e4lkeen. Mstislavista itsest\u00e4\u00e4n tuli kaksi vuotta vuotta my\u00f6hemmin Kiovan suurruhtinas. Vsevolodin tiedet\u00e4\u00e4n tehneen sotaretki\u00e4 ainakin h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten ja virolaisten kimppuun, mutta h\u00e4n my\u00f6s rakensi kirkkoja ja p\u00e4\u00e4si ortodoksiseen pyhimyskalenteriin, saaden tittelin &#8221;hurskas&#8221;. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 kuoltua, h\u00e4n joutui ruhtinaiden juonittelujen vuoksi j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n Novgorodin ja siirtyi viimeisin\u00e4 vuosinaan Pihkovan hallitsijaksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kerrotaan, ett\u00e4 h\u00e4nen pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6stens\u00e4 \u00e4\u00e4rell\u00e4 alkoi tapahtua ihmeit\u00e4 pian h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen. Vsevolodin p\u00e4iv\u00e4 pyhimyskalenterissa on 11. helmikuuta, jolloin h\u00e4nen kerrotaan kuolleen. Vsevolodin hallintakauden j\u00e4lkeen vuonna 1136 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin tapa, jossa ruhtinaat valittiin vaaleilla ja Novgorod muuttui tasavallaksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-ac2461e1d1c1652b13f3a228f2fc62be\">1.2 &#8211; <strong>Ortodoksisuus<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Todenn\u00e4k\u00f6isesti ensimm\u00e4iset slaavinkieliset jumalanpalvelustekstit tuotiin Ven\u00e4j\u00e4lle Bulgariasta jo 800-luvulla. Tuotuja slaavinkielisi\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia kopioitiin, ja pian kirkollisia tekstej\u00e4 alettiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 suoraan kreikasta. Bysantista levisi Ven\u00e4j\u00e4lle my\u00f6s pyhimysten el\u00e4m\u00e4nkertoja, kirkkos\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, saarnoja, sek\u00e4 historiallista kirjallisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kiovaan oli sopimuksen mukaisesti pystytetty l\u00e4hetyst\u00f6 ja Kiovasta tuli ruhtinas Vladimirin aikana Ven\u00e4j\u00e4n kristillinen keskus, joka v\u00e4litti Bysantin kulttuurivaikutusta pohjoiseen Novgorodiin. Novgorodin ruhtinas Vladimir otti kasteen vuonna 988, jolloin h\u00e4n kutsui paikalle kreikkalaisia ja bulgarialaisia pappeja ja piispoja, aloittaen ep\u00e4jumalien kuvien ja palvontapaikkojen h\u00e4vityksen, sek\u00e4 kirkkojen pystytyksen. Perim\u00e4tiedon mukaan Ven\u00e4j\u00e4n ensimm\u00e4inen metropoliitta Mikael tuli kuuden piispan kera kastamaan novgorodilaisia vuonna 990. Kun usko oli saatu vakiinnutettua Novgorodiin, aloitettiin sielt\u00e4 l\u00e4hetysty\u00f6 ymp\u00e4r\u00f6iville alueille. Tavallinen kansa pit\u00e4ytyi kuitenkin pitk\u00e4lti pakanatavoissaan ja viel\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin muinaiset pakanalliset tavat ovat edelleen monin tavoin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ortodoksien menoissa. Suomessa ortodoksisuutta on kutsuttu my\u00f6s nimell\u00e4 ven\u00e4j\u00e4uskoisuus.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Oli luonnollista, ett\u00e4 Bysantin kirkko ja valtio koettivat tehd\u00e4 l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4 rusien keskuudessa. Uskonnollisten motiivien lis\u00e4ksi siihen kannusti poliittinen tarkoituksenmukaisuus, sill\u00e4 kristinuskon levitt\u00e4minen oli varmimpia keinoja vaarallisten rusien saattamiseksi Bysantin yst\u00e4viksi.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-436dc8986888f9ac79c6e936ffdd75e5\"><strong>1.3 &#8211; T\u0161uudit<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Novgorodin alkuper\u00e4isiksi asukkaiksi mainitaan suomensukuiset Olhavan t\u0161uudit joita on pidetty my\u00f6s merjalaisina. Novgorodin kaupungissa on T\u0161judintsov -niminen katu, joka viittaa t\u0161uudeihin. Ven\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 kronikoissa, kansanperinteess\u00e4 ja kansanlauluissa sek\u00e4 saamelaisessa, komilaisessa ja udmurttien kansanperinteess\u00e4 t\u0161uudit ovat kadonnut tarunomainen kansa, joka ainakin osaksi on asunut Pohjois-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n perustamisesta kertovassa kronikassa t\u0161uudit mainitaan yhdess\u00e4 slaavien ja varjagien kanssa Ven\u00e4j\u00e4n perustajiksi. Termill\u00e4 tarkoitetaan my\u00f6s suomensukuisia kansoja yleisesti ja Stalininkin suomalaisista k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 haukkumasana &#8221;tsuhna&#8221; voi olla samaa kantaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ven\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 taruissa t\u0161uudit kuvattiin yleviksi ja kauniiksi. Yksi t\u0161uudien yleinen kuvaus oli valkosilm\u00e4inen, mik\u00e4 tarkoittaa vaaleita silmi\u00e4. T\u0161ud-nimityksen on v\u00e4itetty tarkoittaneen alkuper\u00e4isess\u00e4 kirjoitusmuodossaan samaa kuin adjektiivi t\u0161udnyi eli &#8217;ihmeellinen&#8217;, &#8217;erinomainen&#8217;, &#8217;mainio&#8217; ja &#8217;ihastuttava&#8217;.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ven\u00e4l\u00e4iset surumieliset kansanlaulut muistavat t\u0161uudien tuhoa ven\u00e4l\u00e4isten vallatessa heid\u00e4n maitaan. T\u0161uudikaupungin jouduttua hy\u00f6k\u00e4tyksi t\u0161uudinaiset hukuttautuivat koruineen ja lapsineen jokeen, ettei heit\u00e4 ry\u00f6stett\u00e4isi, orjuutettaisi tai h\u00e4p\u00e4ist\u00e4isi. T\u0161uudien kotiseudun jouduttua hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi tieto ven\u00e4l\u00e4isten julmuuksista levisi. T\u00e4ll\u00f6in t\u0161uudisuvut ja -perheet kaivoivat tarujen mukaan itselleen kuoppia, jotka romahduttivat p\u00e4\u00e4lleen. Kuoppia, joihin liittyy t\u00e4llaisia tarinoita, l\u00f6ytyy eri puolilta Pohjois-Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 vertautuvat suomalaisten tarujen aarnihautoihin. N\u00e4iden tarujen t\u0161uudien uskotaan kadonneen maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4, mutta heid\u00e4n kerrotaan yh\u00e4 asuvan maan alla muiden jaloimpien asioiden, kuten parhaiden kotiel\u00e4inten ja arvometallien kanssa. Jenisei-joen muinaisia hopeakaivoksia kutsutaan nimell\u00e4 t\u0161uudilaiset kaivokset. Viel\u00e4 1900-luvulla nykyisen Arkangelin alueella asui ihmisi\u00e4, jotka ilmoittivat olevansa t\u0161uudeja, vaikka he puhuivatkin ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Ven\u00e4l\u00e4isten tekem\u00e4ss\u00e4, suuressa geenitutkimuksessa perinteisesti it\u00e4slaavilaisina pidetyt ven\u00e4l\u00e4iset ja ukrainalaiset paljastuivat perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n l\u00e4hes kokonaan suomalais-ugrilaisiksi, joskin ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s hieman tataarien perim\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ennest\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 olleen runsaasti suomensukuisia kansoja. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi vatjalaiset, lyydil\u00e4iset, merjalaiset, veps\u00e4l\u00e4iset, marit, muromalaiset, moksalaiset, ers\u00e4l\u00e4iset ja udmurtit. Jotkut n\u00e4ist\u00e4 kansoista katsotaan jo kokonaan kadonneiksi.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-f32b969807526842fbbe50f57a6ec966\">2 &#8211; <strong>H\u00e4me<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>1100-luvulla pakanallinen H\u00e4me oli voimakas alueellinen valta, jonka kerrotaan ulottuneen &#8221;suolamerest\u00e4 suolamereen&#8221;, tarkoittaen todenn\u00e4k\u00f6isesti aluetta Per\u00e4meren ja Suomenlahden v\u00e4liss\u00e4, eli suurta aluetta nykyisest\u00e4 Suomesta. H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen asutus ylsi t\u00e4ll\u00f6in viel\u00e4 Uudenmaan rannikolle asti. Muun muuassa paikannimist\u00f6st\u00e4 on p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 etel\u00e4- ja l\u00e4nsisuomalainen myyttiaineisto on ollut samankaltaista kuin Karjalassa ja se siirtyi sinne muinaisrunojen muodossa kristinuskon saatua lopulta alueella vallan. H\u00e4m\u00e4l\u00e4isist\u00e4 kuninkaista kansanperinne tiet\u00e4\u00e4 mainita ainakin kuningas Rapon, jonka kerrotaan el\u00e4neen 1200-luvulla. Ruotsalaiset tunsivat H\u00e4meen nimell\u00e4 Tavastia.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa vallitsi rautakaudella omintakeinen metalliesinekulttuuri ja H\u00e4meest\u00e4 on l\u00f6ytynyt esimerkiksi useita eritt\u00e4in taidokkaalla tavalla valmistettuja miekkoja, joista osa on ollut my\u00f6s huomattavan suuria ja painavia. H\u00e4meest\u00e4 tunnetaan my\u00f6s runsaasti linnavuoria ja my\u00f6s linnavuorien ketjuja. Todenn\u00e4k\u00f6isesti juuri 1100- ja 1200-luvuilla rakennettiin joukko muinaislinnoja ven\u00e4l\u00e4ishy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 vastaan. Kuuluisa Rapolan linnavuori, joka legendassa mainitaan kuningas Rapon asuinpaikaksi, on kooltaan noin 48 000 neli\u00f6metri\u00e4. Tietokirjailija Harri Ahosen mukaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Etel\u00e4-Suomen alueelta linnavuoria tiedet\u00e4\u00e4n yli 80 kappaletta.<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4m\u00e4l\u00e4isi\u00e4 on perinteisesti pidetty mm. harkitsevaisina ja sitkein\u00e4. Monet h\u00e4m\u00e4l\u00e4isiin liitetyt piirteet liitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kaikkiin suomalaisiin ja heit\u00e4 onkin pidetty &#8221;oikein kunnon suomalaisen perikuvina&#8221;, joissa suomalaisen luonteen ominaispiirteet tulevat n\u00e4kyviin viel\u00e4 selvemmin kuin muissa suomalaisissa heimoissa. Historiallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 h\u00e4m\u00e4l\u00e4iset ja suomalaiset usein samaistetaan ja vanhoissa l\u00e4hteiss\u00e4 h\u00e4m\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ei mainitakaan erikseen, mutta finnit ja Finland kyll\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/lh7-rt.googleusercontent.com\/docsz\/AD_4nXcvMzUHyqFK7_4hBoMIfbqb7DYaZaC_3kmCd5uukoS61rjqVE3yk8IWXFREGgVyTMG2IrlR1BbWu4cn_0cs7KNTa2jceKm2QyGAyuxEgj4x3EyDFPlEkJdpKtT5PEX0EDi6Vje_?key=_LYnBuED338nc75e6tNXOoQi\" alt=\"\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vuoden 1888 englanninkielisess\u00e4 Kalevalassa kuvatut suomalainen mies ja nainen rautakautisissa asusteissa.&nbsp;<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-b7c233de7a2f9e15cca807e260b6fba0\"><strong>2.1 &#8211; Kirmukarmu<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Tarinan mukaan muinaisessa H\u00e4meess\u00e4, Vesilahden alueella, ankarassa kodissa kasvoi Kirmukarmu. Jo pienen\u00e4 h\u00e4n her\u00e4tti poikkeuksellisilla kyvyill\u00e4\u00e4n ihailua muissa. Kirmu oli lapsena reipas miehenalku, jonka kerrotaan jo nelj\u00e4vuotiaana uineen is\u00e4ns\u00e4 kanssa ja ratsastaneen \u00e4itins\u00e4 paimenkoiralla. 5-6 -vuotiaana h\u00e4nen sanotaan uineen hevosensa p\u00e4\u00e4ll\u00e4 seisten Kaakilan lahden yli. H\u00e4nen my\u00f6s kerrotaan kiipeilleen korkeimpiin puihin. Ankarassa kodissa kasvaneen Kirmukarmun sanottiin olleen rohkea ja taitava soturi ja h\u00e4nest\u00e4 tulikin sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6. H\u00e4nen sanottiin tehneen sotaretki\u00e4 Novgorodiin, josta my\u00f6s tehtiin historiallisten l\u00e4hteiden mukaan vuodesta 1042 l\u00e4htien useita sotaretki\u00e4 Suomeen. Apunaan sotaretkill\u00e4 Kirmukarmulla sanotaan olleen Kaakilan Uljas-Urtti, ven\u00e4j\u00e4n kielt\u00e4 osannut Osmo Karjalainen ja Tarkan Mielikkityt\u00e4r. Morsiamenaan h\u00e4nell\u00e4 oli lappalaissukuinen Annikki (my\u00f6s Aino tai Sinivuokko). Kirmukarmun kerrotaan my\u00f6s vainonneen kristittyj\u00e4. Lopulta Kirmukarmun sanotaan pettyneen pakanallisiin jumaliinsa sotaretkill\u00e4\u00e4n ja k\u00e4\u00e4ntyneen kristinuskoon paremman sotaonnen toivossa. T\u00e4m\u00e4 voi kuitenkin olla kristillinen marttyyrihenkinen opetustarina. Mikael Agricolan 1500-luvulla kokoamassa, h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten jumalien luettelossa mainitaan monia jumalia, mutta vain &#8221;Turisaksen&#8221; kerrotaan antavan voiton sodasta. Turisas on sama kuin Iki-Turso ja voitaneen otaksua Kirmukarmunkin vedonneen sotaretkill\u00e4\u00e4n juuri t\u00e4h\u00e4n jumalaan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kirmukarmuun kytkeytyy Vesilahdessa sijaitseva Kirmukarmun m\u00e4ki, josta on tehty runsaasti etenkin rautakautisia esinel\u00f6yt\u00f6j\u00e4, mm. p\u00e4\u00e4llikk\u00f6asemaan viittaava piiskanvarsihelistin. M\u00e4ell\u00e4 sijainneeseen polttokalmistoon on haudattu arviolta 500-luvulta aina historialliselle ajalle saakka. Kerrotaan my\u00f6s, ett\u00e4 perunakuopan kaivajat olisivat joskus kauan sitten l\u00f6yt\u00e4neet kivikosta suuria hopea-aarteita ja tulleet rikkaiksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-292c5c48959d2a61d247f19ba4b825b1\">2.2 &#8211; <strong>Hunnun Herra ja Anund<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Perim\u00e4tieto kertoo, ett\u00e4 jo ennen Henrikki\u00e4, siis viimeist\u00e4\u00e4n 1100-luvun alkupuolella Vesilahden Hinsalaan olisi tullut muuan mies, joka pelastettiin j\u00e4ist\u00e4. Tarinan mukaan mies lauloi latinankielisi\u00e4 lauluja, piti lapsista ja oppi heilt\u00e4 Suomen kielen. H\u00e4nt\u00e4 alettiin kutsua Hunnun Herraksi eli Meid\u00e4n herraksi. H\u00e4n oli katolinen l\u00e4hetyssaarnaaja ja oli tullut kastamaan ihmisi\u00e4 kristinuskoon. Pakanallinen Kirmukarmu n\u00e4ki h\u00e4ness\u00e4 uhan ja alkoi vihata t\u00e4t\u00e4, etenkin kun t\u00e4m\u00e4 oli kielt\u00e4ytynyt asettumasta h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten puolelle vihollista vastaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Vanhimmissa l\u00e4hetysohjeissa korostettiin joustavuutta ja pakanallisia pyh\u00e4k\u00f6it\u00e4 ja menoja ei aluksi edes pyritty h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaan niille pyrittiin antamaan uusi kristillinen sis\u00e4lt\u00f6. Pakanallinen runous k\u00e4\u00e4nnettiin palvelemaan kristillisi\u00e4 tarkoitusperi\u00e4. 1100-luvulla tultaessa taistelu Saatanaa vastaan oli jo kuitenkin jyrkentynyt; kaste oli otettava tai oli kuoltava. T\u00e4ll\u00f6in katolinen miekkal\u00e4hetys voimistui It\u00e4meren alueella, sill\u00e4 vuonna 1147 paavi Eugenius III:n bulla antoi Pohjois-Euroopan kristityille luvan sotia paikallisia pakanoita vastaan sen sijaan, ett\u00e4 heid\u00e4n olisi pit\u00e4nyt l\u00e4hte\u00e4 ristiretkelle Jerusalemiin. Ristiretki\u00e4 tehtiinkin t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in mm. suomalaisia, h\u00e4m\u00e4l\u00e4isi\u00e4, karjalaisia, virolaisia ja vendej\u00e4 vastaan ja niihin osallistuivat monet kristityt valtiot. T\u00e4m\u00e4 vuosisata oli muutenkin rauhatonta aikaa heimojen tehdess\u00e4 paljon sotaretki\u00e4 toistensa maille.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4t\u00e4 aiemmin el\u00e4neen Hunnun Herran sanottiin olleen hyvin varovainen, mutta t\u00e4st\u00e4 huolimatta h\u00e4n ajautui H\u00e4meess\u00e4 pahoihin vaikeuksiin. Ei tiedet\u00e4, mist\u00e4 Hunnun Herra saapui, mutta Svean kuninkaan Emundin poika Anund teki l\u00e4hetyshenkisen sotaretken Suomeen n. 1050, todenn\u00e4k\u00f6isimmin Kalantiin. Anundin joukot k\u00e4rsiv\u00e4t kuitenkin suomalaisia vastaan pahan tappion. Juhani Rinne ep\u00e4ilee, ett\u00e4 Agricolan mainitsemat Kalannin ruotsinkieliset &#8221;luotolaiset&#8221; olivat ehk\u00e4 Anundin retken aikoihin Suomeen saapunutta v\u00e4ke\u00e4. Hunnun Herraa kutsuttiin my\u00f6s Kalannin kalaksi. Vesilahden Kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s paikannimi Anunki. Lis\u00e4ksi Anunti on sukunimi Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-dd02d20ab84f40cb13a602995a2e143e\">2.3 &#8211; <strong>Iki-Turso, Fornj\u00f3t ja Kaleva<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Kuka sitten oli Agricolan mainitsema Turisas? Kyseess\u00e4 on t\u00e4ytynyt olla merkitt\u00e4v\u00e4 henkiolento, sill\u00e4 olihan sodassa kysymys el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kuolemasta. Turisas tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Iki- tai Iku-Turso. Etuliite viittaa olennon ikuisuuteen ja siihen, ett\u00e4 se on aina ollut olemassa. My\u00f6s nimityksi\u00e4 Turrisas, Tuhatp\u00e4\u00e4, Meritursas Partalainen sek\u00e4 Ikuinen Iku-Turilas on k\u00e4ytetty. Olento esiintyy kalevalaisessa runoudessa ja Mikael Agricolan ja Sigfridus Aronus Forsiuksen kirjallisissa kuvauksissa.<br><\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p><em>&#8221;Kawe Ukko, Pohjan Herra,<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Ikuinen iku Turilas,<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Is\u00e4 wanha W\u00e4in\u00e4m\u00f6isen&#8221;<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>&#8211; Katkelma Runosta etel\u00e4-Savosta vuodelta 1819<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Iki-Turson mainitaan olevan Pohjan herra ja V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen, Ilmarisen ja Joukahaisen is\u00e4, joka syntyi \u00e4itins\u00e4 kupeelle valmiina miekkoineen ja satuloitune sotahevosineen. Skandinaavisissa ja germaanisissa l\u00e4hteiss\u00e4 thurisaz tarkoittaa j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4, ja sill\u00e4 oli sama merkitys my\u00f6s muinaisille gooteille. Pohjolan j\u00e4ttil\u00e4iset olivat j\u00e4\u00e4j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4 eli huurretursaita (muinaisnorjaksi hrimthursar). Iki-Turso voi siis tarkoittaa muinaista j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4, samaan tapaan kuin useissa muinaissaagoissa kerrotaan j\u00e4ttil\u00e4isten ja Pohjolan kuningassukujen&nbsp; olevan l\u00e4ht\u00f6isin ensimm\u00e4isest\u00e4 kuninkaasta &#8221;forn j\u00f3tista&#8221;, sananmukaisesti vanhasta j\u00e4tist\u00e4. Saagoissa Fornj\u00f3t tituleerataan Finlandin, Kvenlandin ja Gotlannin kuninkaaksi. Sana kuningaz on tarkoittanut kuningasta jo muinaisina aikoina ja esimerkiksi ruotsin kielen kung ja englannin king ovat siit\u00e4 johdannaisia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kvenland eli Kainuunmaa tarkoittaa suurta osaa pohjoisesta fennoskandiasta ja sen asukkaita kutsutaan historiallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 kveeneiksi. Alue ja sen asukkaat mainitaan useissa historiallisissa l\u00e4hteiss\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n kveeneist\u00e4 puhuttaessa yleens\u00e4 tarkoitetaan Norjaan 1800-luvulla muuttaneita suomalaisia ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Iki-Turson tapaan Fornj\u00f3tilla mainitaan olleen kolme poikaa, jotka edustivat eri luonnonvoimia. He olivat Hl\u00e9r (vesi), Logi (tuli) ja K\u00e1ri (tuuli). Heist\u00e4 esimerkiksi K\u00e1rin (my\u00f6s Kare) kerrotaan Mythologia Fennicassa olevan karjalaisten esi-is\u00e4, jonka kerrotaan hallinneen Kvenlandia ja josta onnekkaiden merimatkojensa ansiosta tuli s\u00e4\u00e4n jumala. Lis\u00e4ksi K\u00e1rilla kerrotaan olleen poika J\u00f6kul (j\u00e4\u00e4), josta j\u00e4\u00e4j\u00e4ttil\u00e4isten suku Hversu Noregr bygg\u00f0ist (\u201dMiten Norja asutettiin\u201d) -saagan mukaan jatkuu. Saagojen ja tarustojen mukaan heist\u00e4 polveutuvat mm Ruotsin, Norjan, Orkneysaarten ja Englannin kuninkaat. Orkneylaisessa kansanperinteess\u00e4 tunnetaankin valloittajina saapuvat pitk\u00e4t, hopeaa hamuavat&nbsp; &#8221;finnmanit&#8221;, joka osasivat tehd\u00e4 laivansa n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja pystyiv\u00e4t seitsem\u00e4ll\u00e4 aironvedolla soutamaan Norjaan tai Islantiin. Heid\u00e4n vaimonsa olivat vaaleita ja kultahiuksisia finnwifeja, jotka osasivat taikuutta. Orkneyn taruissa finnmanit olivat pelottavia sotureita, mutta heid\u00e4t onnistuttiin lopulta h\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n kristittyjen pappien avustuksella.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaisesta tarustosta tunnetaan Kaleva, jonka mainitaan olevan muinainen alkuj\u00e4ttil\u00e4inen ja kuningas, jonka maata kutsuttiin Kalevalaksi. T\u00e4st\u00e4 tulee my\u00f6s kansalliseepoksemme nimi. Nimest\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s k\u00e4ytetyn versioita Kalevi ja Kalervo. Kalevan mukaan on my\u00f6s nimetty t\u00e4hdist\u00f6j\u00e4 ja luonnonilmi\u00f6it\u00e4. 500-600-luvulla laaditussa muinaisenglantilaisessa Widsith-runossa kerrotaan, ett\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p><em>&#8221;Casere hallitsee kreikkalaisia ja C\u00e6lic suomalaisia&#8221;&nbsp;<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>(&#8221;Casere weold Creacum ond C\u00e6lic Finnum&#8221;)<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>C\u00e6licin nimi on yhdistetty perinteisesti Kalevaan ja voidaan otaksua puhuttavan juuri suomalaisista, sill\u00e4 saamelaiset eli hiihtofinnit (scridefinn) mainitaan teoksessa erikseen. Caseressa ja&nbsp; C\u00e6licissa voi olla kyse my\u00f6s arvonimist\u00e4, kuten arvonimen &#8221;keisari&#8221; sanotaan johdetun Julius Caesarin nimest\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>1700-luvulla el\u00e4nyt kansanperinteiden ker\u00e4ilij\u00e4 Kristfrid Ganander mainitsee Kaleva-j\u00e4ttil\u00e4isen pojiksi mm. W\u00e4in\u00e4m\u00f6isen, Lieki\u00f6isen ja Ilmarisen, jotka elementeilt\u00e4\u00e4n (vesi, tuli, tuuli) vastaavat aiemmin mainittuja Fornj\u00f3tin poikia. Heid\u00e4t mainitaan kansanperinteess\u00e4 my\u00f6s j\u00e4ttil\u00e4isiksi, jotka asuivat Suomessa, H\u00e4meess\u00e4 ja Savossa. Lieki\u00f6 eli Logi on sama kuin Lemmink\u00e4inen, joka my\u00f6s mainitaan Kalevanpojaksi. Lemmink\u00e4isen attribuuteissa my\u00f6s Login tapaan esiintyy tulisuus. Muinaissuomen sanat lemmes ja sen monikkomuoto lemmenet merkitsiv\u00e4t tulta ja tulenliekkej\u00e4. My\u00f6s Mikael Agricolan jumalaluettelossa mainittu &#8217;Liecki\u00f6&#8217; hallitsee kaikkea helposti syttyv\u00e4\u00e4. Logi on temaattisesti yhdistetty my\u00f6s miekkaan ja Lemmink\u00e4isell\u00e4 sanottiin olleen &#8221;tulinen miekka&#8221; jolla t\u00e4m\u00e4 kerskui suurentavansa sukuaan. My\u00f6skin Lemmink\u00e4isen saapuminen kutsumattomana Pohjolan tai P\u00e4iv\u00f6l\u00e4n pitoihin, sek\u00e4 loukkaava k\u00e4yt\u00f6s siell\u00e4 muita vieraita kohtaan on temaattisesti l\u00e4hell\u00e4 Login k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Runo-Eddan Lokasenna-runossa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen (Hl\u00e9r) elementti taas on monissa yhteyksiss\u00e4 selke\u00e4sti vesist\u00f6t, tarkoittaahan sana v\u00e4in\u00e4 leve\u00e4\u00e4 ja hitaasti virtaavaa jokea tai merensalmea. Ilmarisen (K\u00e1ri) elementtej\u00e4 taas ovat tuuli ja s\u00e4\u00e4. Esimerkiksi Utsjoen saamelaisille \u201cIlmaris\u201d oli nimenomaan tuulen jumala. J\u00f6kulin vastineeksi taas sopisi Joukahainen, jonka edustama elementti olisi t\u00e4ll\u00f6in j\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 olisi sik\u00e4li sopivaa, ett\u00e4 Joukahainen mainitaan runostossa my\u00f6s kylm\u00e4n Pohjolan is\u00e4nn\u00e4ksi. Joukahaisen my\u00f6h\u00e4isyyden puolesta puhuu my\u00f6s se seikka, ett\u00e4 Kilpalaulanta-runossa Joukahainen v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olleensa paikalla, kun maailmaa luotiin, mutta V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen kiist\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi jotkut uskovat, ett\u00e4 alkuj\u00e4ttil\u00e4inen Ymir olisi sama kuin Fornj\u00f3t ja myyteiss\u00e4 onkin paljon yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. On my\u00f6s ehdotettu, ett\u00e4 Odin ja Ilmarinen olisivat sama jumala.<\/p>\n\n\n\n<p>Joidenkin vanhojen k\u00e4sitysten mukaan my\u00f6s skandinaavisella Tyrill\u00e4 olisi yhteys Iki-Tursoon tai ne olisivat sama olento.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Mielenkiintoisena yksityiskohtana lis\u00e4tt\u00e4k\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 Fornj\u00f3tin pojan-pojan-pojan-pojanpoika Thorrin sanotaan viett\u00e4neen Thorriblot-nimist\u00e4 uhrijuhlaa. Hversu Noregr bygg\u00f0ist -saagassa taas kerrotaan kveenien (eli kainulaisten) viett\u00e4neen kyseist\u00e4 juhlaa ja uhranneen siell\u00e4 Thorrille. Kyseist\u00e4 juhlaa alettiin Islannissa viett\u00e4m\u00e4\u00e4n uudestaan 1800-luvulla ja sit\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n siell\u00e4 edelleen Thorin kunniaksi. Thorrin is\u00e4ksi mainitaan Snaer ja h\u00e4nen elementikseen lumi. Suomalaisesta tarustosta taas tunnetaan taidokas keih\u00e4\u00e4nk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 Iku-Tiera Nieranpoika (my\u00f6s Uko-Tiera tai Hiki-Tiera), jonka elementti on runoissa hevoset, joihin my\u00f6s hiki viittaa. My\u00f6s muille Fornj\u00f3tin suvun nimille on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 suomenkieliset vastineet ja useat heist\u00e4 mainitaankin suomalaisina kuninkaina esimerkiksi Mythologia Fennicassa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kaikkien edell\u00e4mainittujen hahmojen tekemiset edustavat myyttist\u00e4 alkuaikaa ja maailman luomisprosessia, joka kaikessa muinaisuudessaan oli silti aina l\u00e4sn\u00e4 arjen tekemisiss\u00e4, aivan kuten kristityill\u00e4kin viikko jakautui kuuteen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja yhteen lepop\u00e4iv\u00e4\u00e4n Jumalan luomisprosessin mukaisesti. Ajan saatossa jumaliksi muuttuneisiin esi-isiin samaistettiin erilaisia voimia ja heihin oli mahdollista vedota tietyntyyppist\u00e4 voimaa tarvittaessa. Esimerkiksi Tapiolle saatettiin uhrata mets\u00e4stysonnen takaamiseksi. Kristinuskon saatua vallan suojeluspyhimykset asettuivat hoitamaan n\u00e4it\u00e4 erityisteht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Iki-Turso tunnetaan my\u00f6s merihirvi\u00f6n\u00e4 ja suomeksi sana tursas tarkoitti ennen mursua, eik\u00e4 mustekalaa. Varhaisina aikoina el\u00e4imill\u00e4 on ollut toteeminen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja suku j\u00e4sensi yhteis\u00f6ns\u00e4 el\u00e4imen nimell\u00e4 varustetuksi klaaniksi joista se koki saavansa n\u00e4in yhteis\u00f6llist\u00e4 voimaa. Etenkin ylimyssuvut ottivat totemismin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja se n\u00e4kyy esimerkiksi sukuvaakunoissa. On siis mahdollista, ett\u00e4 mursuakin on k\u00e4ytetty n\u00e4in voimaa antavana symboliolentona. Onhan kyseess\u00e4 kuitenkin jopa kaksi tonnia painava ja valtavat sy\u00f6ksyhampaat omaava laumael\u00e4in, joka hurjuudessaan hakee vertaistaan. Kuitenkin, ellei Suomen rannikolle ensimm\u00e4isen Hiidenkirnun aloitusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 noussutta tursasta lasketa, ei it\u00e4merell\u00e4 juurikaan tiedet\u00e4 esiintyneen mursuja. Sen mets\u00e4stys ja kauppa on kuitenkin ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohjoisnorjalaisille ja Vienanmeren rannoilla sijainneelle, suomensukuiselle Bjarmian valtakunnalle eli Permalle, jota Novgorod alkoi verottaa 1100-luvulla. He olivat niin sanottuja &#8221;taipaleentakaisia t\u0161uudeja&#8221;, koska heid\u00e4n luokseen piti kulkea maata pitkin ja se koettiin vaivalloisena.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vesilahdessa sijaitsevalta Kirmukarmun m\u00e4elt\u00e4 l\u00f6ytyneen miekan ponnessa komeilee mursua muistuttava el\u00e4inhahmo, joka mahdollisesti esitt\u00e4\u00e4 mursua eli Iki-Tursoa. Ponnen on arveltu olleen paikallista tekoa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/lh7-rt.googleusercontent.com\/docsz\/AD_4nXeiWvQP1ZIQ5aMAdIPmJyme2rbYKqPhqLGsP-M49VaZBm4bgdOC4dyuXuJ-AlaNJfSAgX6IZeEJ4KX07QDLrJti8S_68w2wyrbyNc_LpkBAnIVktd5q2kSHXSiDujEVq5X-rKNdaQ?key=_LYnBuED338nc75e6tNXOoQi\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 miekanponsia on l\u00f6ydetty Suomesta muitakin, mutta mist\u00e4\u00e4n muualta niit\u00e4 ei tunneta. Norjasta on kuitenkin l\u00f6ytynyt tyylilt\u00e4\u00e4n samankaltaisia kupursolkia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/lh7-rt.googleusercontent.com\/docsz\/AD_4nXcN0HeNQ9CUo97IpIss4SVv3T-jkgGnUc4GHAbKVXyYXyOxpCNsEpem6cJKdiRPRpRw1TvyvwwWLTfJNouWsozX33Pq2r4gNfzxq0MQ7i0Pw3rQdrtor_8Y1l_rDuNvUbiw4arS?key=_LYnBuED338nc75e6tNXOoQi\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>My\u00f6h\u00e4israutakautisia, niin sanottuja rengasmiekkoja, joihin Kirmukarmunkin miekka lukeutuu, on l\u00f6ytynyt Suomesta paljon. Niit\u00e4 on l\u00f6ytynyt my\u00f6s muualta Euroopasta ja ne on tulkittu p\u00e4\u00e4llik\u00f6iden tai kuninkaiden aseiksi. My\u00f6s niit\u00e4 my\u00f6h\u00e4isempi\u00e4 Ulfbert-loistomiekkoja on l\u00f6ytynyt eniten Suomesta ja Norjasta. Lis\u00e4ksi suurin osa t\u00e4k\u00e4l\u00e4isist\u00e4 miekoista on l\u00f6ytynyt maastosta, sill\u00e4 Suomessa olevat haudat ovat suurilta osin avaamatta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/lh7-rt.googleusercontent.com\/docsz\/AD_4nXe3aguLBZdoI6lmJ3uga58LWXqCmk-ebR2fZbMc6opYBaCOhhrilETtQNP0PY14vOd6ybwat91OR3rBdg8QjLXUBw5yH0gtYSmdTbr0pCFunNdVF-kGUS0tCXjgmaGDwowH_xw-3w?key=_LYnBuED338nc75e6tNXOoQi\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>V\u00f6yrist\u00e4 l\u00f6ytynyt samantyyppinen miekanponsi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/lh7-rt.googleusercontent.com\/docsz\/AD_4nXfOI3xwvruH1KfrYFGek_J6p7S0WkridKt38Tms5-KEEkYwvy02Vv-4R8xbhrHzp8QPOou3HpV4iM0HbLBAp4ARGmsGbtTG2jRNujaA-UbNJcmC1N-h8bgfjxeIAGDLveEEvOCVbQ?key=_LYnBuED338nc75e6tNXOoQi\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Kirmukarmunm\u00e4elt\u00e4 l\u00f6ytyneess\u00e4 miekanponnessa esitetyt nelj\u00e4t kasvot muistuttavat suuresti englantilaisessa Sutton Hoo -kalmiston valtikassa esiintyvi\u00e4 kasvoja, joita on nelj\u00e4 kappaletta valtikan molemmissa p\u00e4iss\u00e4. Kuten Kirmukarmun miekanponnessakin, valtikan p\u00e4\u00e4t ovat hieman erilaisia, joten niiden voi olettaa esitt\u00e4v\u00e4n eri henkil\u00f6it\u00e4. Joidenkin tutkijoiden mukaan kyse voisi olla kasvomaskista. Valtikan kanssa samasta haudasta on l\u00f6ytynytkin my\u00f6s eritt\u00e4in taidokkaasti valmistettu, kasvomaskilla varustettu kyp\u00e4r\u00e4. Tutkijat uskovat Sutton Hoo-haudan ja esineist\u00f6n kuuluneen rautakautiselle pakanakuninkaalle. Esineet muistuttavat tyylillt\u00e4\u00e4n pohjoismaisia Vendel-kauden esineit\u00e4. Ottaen huomioon, ett\u00e4 Fornj\u00f3t (Iki-Turso \/ Kaleva) oli viikingeille luonnonvoimien ja j\u00e4ttil\u00e4isten alkul\u00e4hde, ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n nelj\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 poikaa eli Hler (V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen \/ vesi), K\u00e1ri (Ilmarinen \/ tuuli), Logi (Lemmink\u00e4inen \/ tuli), sek\u00e4 J\u00f6kul (Joukahainen \/ j\u00e4\u00e4), eli Kalevanpojat, ikuistettiin miekkoihin ja valtikkaan. Vastaavia kasvojen tyylipiirteit\u00e4 on l\u00f6ydetty mm. Tanskan Mammenin kalmistosta sek\u00e4 Etel\u00e4-Ruotsin Sl\u00e4bron riimukivest\u00e4.&nbsp;<br><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/lh7-rt.googleusercontent.com\/docsz\/AD_4nXfz2V1dVUXBSpz7e1aLxZzuBJtMJDxkkYduIlZj16qN1gtE-V61htFn_6B3vxv3VRB9b6p0IQmK9X15pxTm8LaCH7J7Z1GkHagjSsa5Kv0Gx4NyC9VRAlDFNER6Y8iZh7Fw3-sNag?key=_LYnBuED338nc75e6tNXOoQi\" alt=\"\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Sutton Hoo -kalmiston valtikka Lontoon British Museumissa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-75b050635a2e1381f2675a0f72fcb438\">2.4 &#8211; <strong>Kalevanpojat, Kylfingit ja jatulit<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Suomalaisessa ja virolainen tarusto tuntee Kalevanpojat maan muinaisina asuttajina, j\u00e4ttil\u00e4isin\u00e4, sankareina, kuninkaina ja kuninkaanpoikina. Heid\u00e4t mainitaan my\u00f6s jumalina samassa Mikael Agricolan h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten jumalten luttelossa kuin (heid\u00e4n is\u00e4ns\u00e4) Turisas. Saamelaiset ovat nimenneet &#8217;Kallanpoikien&#8217; (G\u00e1ll\u00e1b\u00e1rtnit) mukaan t\u00e4hdist\u00f6j\u00e4 ja pit\u00e4neet heit\u00e4 suksien keksij\u00f6in\u00e4. Kalevanpojat tunnetaan my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4, kristinuskon s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 suomalaisessa mytologiassa, usein pahoina tai arvaamattomina j\u00e4ttil\u00e4isin\u00e4, jotka saattoivat kaataa viljan tai mets\u00e4nkin kumoon. Aiemmissa kertomuksissa kalevanpojista heid\u00e4t kuvataan kuitenkin inhimillisin\u00e4 sankarihahmoina. Kalevalan sankarit, kuten V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, Ilmarinen, Lemmink\u00e4inen ja Joukahainen ovat Kalevanpoikia ja j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4, mutta my\u00f6s esimerkiksi Kullervo, Hiisi, Soini ja Kihawanskoinen mainitaan nimelt\u00e4 Kalevanpoikina.&nbsp;<br><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"532\" src=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/OKallis-Kalevipoeg.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1029\" srcset=\"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/OKallis-Kalevipoeg.jpg 500w, https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/OKallis-Kalevipoeg-282x300.jpg 282w\" sizes=\"auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Oskar Kallisin maalaus eepoksesta &#8221;Kalevipoeg&#8221;.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Virossa Kalevanpoikia on pidetty kuninkaanpoikina ja ylimyst\u00f6n\u00e4 ja er\u00e4it\u00e4 Viron muinaislinnoja kutsutaan Kalevanpoikien s\u00e4ngyiksi (Kalevipoja s\u00e4ng). Historiantutkija Aulis Ojan vuonna 1969 esitt\u00e4m\u00e4n spekulatiivisen hypoteesin mukaan termi olisi alkujaan tarkoittanut ehk\u00e4 yl\u00e4luokkaista soturia, jotka kirkon ja vieraan vallan vastaisina raivattiin perusteellisesti uuden j\u00e4rjestyksen tielt\u00e4. Termi onkin voinut tarkoittaa ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuulumista Kalevan sukuun, oli alkuper\u00e4inen esi-is\u00e4 sitten kuinka kaukana sukulinjassa tahansa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Paltamon kirkkoherra Juhana Cajanus v\u00e4itti 1600-luvulla, ett\u00e4 h\u00e4n oli saanut Kainuusta tietoja, joissa Kalevanpojat n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t historiallisina hahmoina. T\u00e4llaisina historiallisina hahmoina voisivat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 niin sanotut Kylfingit, joiden kerrotaan vaikuttaneen skandinaviassa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 1100-luvun alkupuolelle asti. Heit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n suomalaisina ja tai suomalais-norjalaisina ja heid\u00e4t mainitaan riimukiviss\u00e4, islantilaissaagoissa, vanhoissa norjalaisissa runoissa, sek\u00e4 bysanttilaisissa, ven\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 ja arabialaisissa teksteiss\u00e4. Muinaisslaaviksi heit\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 Kolbiagit ja viroksi nimell\u00e4 <strong>Kalevid<\/strong>. Jotkut tutkijat, kuten John Hastings ovatkin nostaneet esille mahdollisen Kaleva-yhteyden.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kylfingien maata kutsuttiin nimell\u00e4 Kylfingaland ja se vastasi alueiltaan aiemmin mainittua Kiovan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 (Kiovan Rusia). Lis\u00e4ksi kylfingien ja Kiovan Rusin valtakauden pituus vaikuttaa olleen sama, eli 800-luvun lopusta 1100-luvun alkupuolelle. Kiovan Rusin legendaarisen perustajan Rurikin suvusta on s\u00e4ilynyt elossa useita haaroja ja n\u00e4iden edustajille tehdyt geenitestit ovat osoittaneet, ett\u00e4 Rurik kuului it\u00e4merensuomalaiseen N1c1-haploryhm\u00e4\u00e4n. Christfrid Ganander, jota sanottiin &#8221;L\u00f6nrotiksi ennen L\u00f6nrotia&#8221;, kirjoittaa Suomen kuninkaan vallaneen koko Ven\u00e4j\u00e4n Kalevanpoikien kanssa ja t\u00e4st\u00e4 kuulemma vanhat suomalaiset yh\u00e4 (kirjoitushetkell\u00e4 1700-luvulla) laulavat.<\/p>\n\n\n\n<p>Oliko Rurik siis Kalevanpoika?<\/p>\n\n\n\n<p>Rurikin sanotaan olleen varjagi ja Suomesta on ker\u00e4tty kansansatuja, jossa mainitaan &#8221;kuningas Varjakka&#8221; joka asuu &#8221;Varjakanmaassa&#8221;. Varjagit olivat kuuluisia erityisesti siit\u00e4, ett\u00e4 he palvelivat henkivartijoina Bysantin keisarin hovissa. Sanalle varjagi on kyll\u00e4 keksitty mahdollinen etymologia, mutta edelliset seikat huomioon ottaen nousee v\u00e4kisinkin mieleen sanojen &#8221;varjelu&#8221; ja &#8221;varjagi&#8221; samankaltaisuus. Vanhoissa runoissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suojelemisesta usein sanaa varjelu.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Saagoissa kerrotaan kuinka kylfingit sotivat Harald Kaunotukkaa vastaan viel\u00e4 keskiajalla pyrkiess\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n valtapyrkimykset. Lopulta Kaunotukka kuitenkin voitti ja yhdisti mm. kveenien pienkuningaskunnat yhdeksi Norjaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kalevanpoikia koskevan taruston lis\u00e4ksi viel\u00e4 sata vuotta sitten Per\u00e4pohjolassa (nyky\u00e4\u00e4n Lapissa) kerrottiin tarinoita j\u00e4ttil\u00e4iskansasta, joka asutti aluetta ennen saamelaisia. Jatuleiksi tai jatuneiksi kutsutusta alkuv\u00e4est\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle paikannimi\u00e4, kuten Jatuni, Jatuninselk\u00e4, Jatulinsaari ja kaksi jatulinpatsasta. Lapin tutkija Jakob Fellmanin vuonna 1828 ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kansanperinteess\u00e4 jatulien kerrotaan olevan noin 1,8 &#8211; 2,2 metri\u00e4 pitki\u00e4 ja heid\u00e4n tiedettiin asuneen monissa paikoissa, mm. Rovaniemen Muurolan Hiidenkirnuilla, joiden my\u00f6s kerrotaan olevan Kalevalassakin mainittu myyttinen Kipum\u00e4ki. Per\u00e4meren tuntumasta l\u00f6ytyy my\u00f6s jatulin- tai j\u00e4tinkirkkoina tunnettuja astronomisia megaliittirakennelmia. Lis\u00e4ksi Lapista tunnetaan kenties maailman runsanslukuisin keskittym\u00e4 kivilabyrintteja, joita kutsutaan jatulintarhoiksi. Jatulintarhoja l\u00f6ytyy ymp\u00e4ri maailmaa, mm. Kreikasta, mutta niiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksesta ei ole varmuutta. Kreikkalaisissa taruissa Pohjola tunnetaan nimell\u00e4 Hyperborea.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/lh7-rt.googleusercontent.com\/docsz\/AD_4nXcfu1SeW24BFwseYmhNfjhujxkS4VqqTJAKD7nf-UYsYNBVhyCFbMJ-fDFkcdxvifYNUHv-vhcJ99nvmeGDmrcTdDQpHntW8LE06vPaPS4e8yd4rP8keXJhEwl3HspkcFMFff4YKw?key=_LYnBuED338nc75e6tNXOoQi\" alt=\"\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kreikan Knossokseltra l\u00f6ytynyt hopearaha, jossa kuvattuna Jatulintarha.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>My\u00f6s skandinaavisissa jumaltarustoissa keskeisess\u00e4 roolissa ovat j\u00f6tunn-j\u00e4ttil\u00e4iset, kuten alkuj\u00e4ttil\u00e4inen Fornj\u00f3t tai Ymir. Useissa l\u00e4hteiss\u00e4 my\u00f6s j\u00e4ttil\u00e4isten kodin Jotunheimin mainitaan sijaitsevan Suomessa. Christfrid Ganander totesi, ett\u00e4 &#8221;Joter (jootit), on Suomen kansan muinainen nimi&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p><em>&#8221;Vanhaa Ruotsiamme ja Suomeamme kutsuttiin nimell\u00e4 Jotanheim, eli J\u00e4ttil\u00e4isten maa, koska siell\u00e4 olivat kookkaat asukkaat, jotka tuolloin olivat luuta eiv\u00e4tk\u00e4 rustoa, verta eiv\u00e4tk\u00e4 heraa, joiden ruumiita ei heikkous, nautinnonhimo eiv\u00e4tk\u00e4 ulkomaiset juomat olleet tehneet naismaisiksi.&#8221;<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>&#8211; Christfrid Ganander&nbsp;<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Jatulit ja jotunit voidaankin rinnastaa j\u00e4ttil\u00e4isyytens\u00e4 ja alkuper\u00e4isyytens\u00e4 puolesta Kalevanpoikiin ja mm. asuinalueidensa puolesta kveeneihin ja suomalaisiin. Mainittiinhan alkuj\u00e4tti Fornj\u00f3tin olleen my\u00f6s Kvenlandin kuningas ja kveenien kerrottiin uhranneen Thorrille. Saamelaisissa taruissa j\u00e4ttil\u00e4iset tunnetaan nimell\u00e4 jiehtanas ja baskeille j\u00e4ttil\u00e4inen oli jentilak.<\/p>\n\n\n\n<p>Kainuun Paltamo oli Kvenlandin eli Kainuunmaan ydinaluetta ja siell\u00e4 my\u00f6s tiedet\u00e4\u00e4n asuneen paljon j\u00e4ttikokoisia ihmisi\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 Kainuun j\u00e4teist\u00e4 on olemassa paljon tarinoita ja kerrotaan esimerkiksi, ett\u00e4 1600-luvulla Kustaa II Adolfin aikana Turun tuomiokirkossa pidettiin n\u00e4ytteill\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4isnaisen luurankoa, jossa sit\u00e4 esiteltiin ulkomaisille vieraille. Christfrid Ganander my\u00f6s mainitsee Paltamon Kaleva -j\u00e4ttil\u00e4isen kotipaikaksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Mainittakoon my\u00f6s, ett\u00e4 vastik\u00e4\u00e4n on my\u00f6s tunnistettu uusi, homo sapiensille jopa neandertalinihmist\u00e4 l\u00e4hempi sukulaislaji. T\u00e4m\u00e4 kylmill\u00e4 alueilla el\u00e4nyt ihmislaji on nimetty homo longiksi tai &#8221;Lohik\u00e4\u00e4rmemieheksi&#8221; ja sen edustajan valtava kallo viittaa suureen kokoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuten ensimm\u00e4isess\u00e4 Hiidenkirnussa selvisi, perim\u00e4tiedon mukaan piispa Hemming tuli 1300-luvulla siunaamaan taitavina noitina tunnettujen jatulien maita Lappiin. Tarinan mukaan jatulit suhtautuivat Hemminkiin vihamielisesti, mutta lopulta per\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t Kemij\u00e4rven Jatulinsaareen asti, ja sinne j\u00e4ljet p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t. Voitaneen ehk\u00e4 otaksua jatuleilla tarkoitettavan t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa yh\u00e4 pakanallisia kveenej\u00e4, joista sis\u00e4maahan vet\u00e4ytyneet &#8221;muuttuivat&#8221; lappalaisiksi. Tarkoittihan lappalainen sis\u00e4maan pyyntielinkeinoa harjoittavaa henkil\u00f6\u00e4, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n etnisyytt\u00e4. Lis\u00e4ksi Paltamon kirkkoherra Mansuetus Jacobi Fellman kirjoitti noin vuonna 1650 Kemiss\u00e4 k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n tavanneensa viel\u00e4 suomalaisia runolaulajia, jotka hakkasivat taidokkaalla ja omaper\u00e4isell\u00e4 tavalla kuvioituja noitarumpujaan vasaroilla ja lauloivat runonlaulua ja kaatuivat sitten transsiin, eli Martti Haavion tulkinnan mukaan \u201clankesivat loveen\u201d. He kertoivat olevansa ortodoksiuskoisia ja asuivat lautam\u00f6keiss\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kota-asumuksissa, kuten saamelaiset. Fellmanin kirjaamassa kuvauksessa on runsaasti suomenkielisi\u00e4 sanoja; mm. arpa ja kannus, josta j\u00e4lkimm\u00e4inen tarkoittaa noitarumpua. Olivatko n\u00e4m\u00e4 runonlaulajat kveenej\u00e4 tai muinaisina aikoina Lappiin muuttaneita tai sit\u00e4 vallanneita karjalaisia? Oli miten oli, viisikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin Inarin kappalaisena toiminut Gabriel Tuderus johti Kemin Lapissa 1670-luvulla v\u00e4kivaltaisia noituudenvastaisia toimia ja mm. poltatti valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n noitarumpuja.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-56446b2490e5c318415dbf1f8e3e4f40\"><strong>2.5 &#8211; Lohik\u00e4\u00e4rme ja vendit<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Lohik\u00e4\u00e4rme oli Pohjolassa ennen eritt\u00e4in yleinen symboliolento ja vanhimmissa lohik\u00e4\u00e4rmeiden kuvissa lohik\u00e4\u00e4rmeill\u00e4 ei joko ole takajalkoja tai ne ovat pienet, kuten mursulla. Viikinkilaivojen keulojakin koristaneet lohik\u00e4\u00e4rmeet kuvailtiin alunperin asuvan vedess\u00e4 ja olevan myrkyllisi\u00e4, eik\u00e4 tulta sy\u00f6ksevi\u00e4. Kuten tied\u00e4mme, mursutkaan eiv\u00e4t sy\u00f6kse tulta, mutta hylje-el\u00e4inten sylki on niin bakteeripitoista, ett\u00e4 niiden puremat ja sylki ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 myrkyllisi\u00e4. My\u00f6s muinaisten j\u00e4\u00e4j\u00e4ttil\u00e4iden eli tursaiden mainittiin saagoissa ampuvan jousillaan myrkyllisi\u00e4 nuolia. Sigfridus Aronus Forsius mainitsee my\u00f6s h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten Turisas-jumalan aseeksi jousen. Lis\u00e4ksi Martti Haavion mukaan yksi Tursas-nimell\u00e4 kutsuttu uskomusolento oli tautidemoni, joka ampui sairautta aiheuttavia nuolia.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/lh7-rt.googleusercontent.com\/docsz\/AD_4nXdmdOV8PzoxUHvOeKaiNcMBtku8jp1L4LKdLJKliX3V3ZwmgnDSF_PtwqLskl_I_cFsnixvTjMoWLri45wwkcClrHcvxzHvVUSa8FBjAiwfqERsXecHLcYjV2wvUQ-Rli7cfCeREw?key=_LYnBuED338nc75e6tNXOoQi\" alt=\"\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Nousiaisten kirkossa sijaitsevassa Pyh\u00e4n Henrikin muistoarkussa kuvataan ensimm\u00e4ist\u00e4 ristiretke\u00e4 Suomeen. Ruotsalaisten lipussa on kuvattuna Tre Kronor ja suomalaisten puolella mahdollisesti Iki-Turso. Samankaltainen olento esiintyy alla olevassa vaakunassa, joka ilmaisee Baltiassa asuneiden vendien kuninkuutta. Vendej\u00e4 asui aiemmin my\u00f6s paljon l\u00e4nnemp\u00e4n\u00e4, mutta kristityt kuninkaat ty\u00f6nsiv\u00e4t heit\u00e4 idemm\u00e4ksi. He lienev\u00e4t samaa v\u00e4ke\u00e4 kuin roomalaisten mainitsema veneti-kansa, jonka mainitaan asuneen samoilla seuduilla. Vendej\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n toisinaan suomensukuisina, toisinaan slaaveina. On my\u00f6s esitetty, ett\u00e4 yksi Ruotsin kruunuista kuvastaisi vendien kuninkuutta. Pakanalliset vendit olivat kuuluisia merirosvoja. He sotivat tanskalaisia ja sakseja vastaan ja heit\u00e4 vastaan tehtiin ristiretki\u00e4. Suomessa vendi\u00e4 tarkoittanee sana &#8221;ven\u00e4l\u00e4inen&#8221;. Ven\u00e4j\u00e4 on viroksi Venemaa ja sana vene on kantasuomea. Sen vastineet esiintyv\u00e4t jokaisessa l\u00e4nsiuralilaisessa kielihaarassa. Veden taas tiedet\u00e4\u00e4n olevan tuhansia vuosia vanha uralilainen sana. Kiinnostavasti my\u00f6s visigoottien heimon nimen sanotaan olleen yksinkertaisesti &#8221;Vesi&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/lh7-rt.googleusercontent.com\/docsz\/AD_4nXdYEi-ss0j3mt4D01Gi3Oltz78OuN8iHPnggowoJEppKGX6IQpSTw8JNgVMY1DQtzx5DpcCUCldyP1zskuGDuTGL-RP_qjr-kIUO0PHXP33aX0uTbURhc6OeRGSkhw5mwCx2Gkglg?key=_LYnBuED338nc75e6tNXOoQi\" alt=\"\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vendien kuninkuutta ilmaiseva vaakuna<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading has-primary-color has-text-color has-link-color wp-elements-eda633713dd03d4606d73ad7d236efc4\">L\u00e4hdeluettelo<\/h2>\n\n\n\n<p>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kktie\/kirkarmu.html<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/historia\/esihistoria\/vti_kris.html<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ensimm%C3%A4inen_ristiretki_Suomeen<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Novgorodin_ja_j%C3%A4%C3%A4mien_sodat<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/P%C3%A4hkin%C3%A4saaren_rauha<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Veliky_Novgorod<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Novgorod<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Varjagit<br>https:\/\/fi.m.wikipedia.org\/wiki\/Novgorodin_tuohikirjeet<br>https:\/\/www.sverigesradio.se\/artikel\/375080<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Vsevolod_of_Pskov<br>https:\/\/ort.fi\/synaksario\/hurskas-vsevolod-gabriel-pihkovan-ruhtinas\/<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Mstislav_I_of_Kiev<br>Kirkinen, Heikki: Karjala id\u00e4n kulttuuripiiriss\u00e4<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Chud<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/T%C5%A1uudit<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Taipaleentakaiset_t%C5%A1uudit<br>https:\/\/www.kommersant.ru\/doc\/611986<br>https:\/\/puheenvuoro.uusisuomi.fi\/viovio\/136349-venalaiset-ovat-etnisia-suomalaisia\/<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tiet%C3%A4j%C3%A4<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/H%C3%A4me<br>Ahonen, Harri: Muinaislinnat ja linnavuoret: historiallisia retkikohteita.<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset<br>https:\/\/aineistot.finlit.fi\/exist\/apps\/skvr\/main\/skvr06500010.xml?action=search&amp;odd=teipublisher&amp;view=div#2.4.2.2.3<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kalevanpojat\/rengasmiekat.html<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ulfberht-miekka<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kalevanpojat\/ulfberht.html<br>Suvanto Seppo: Knaapista populiin. Helsinki: SKS, 1987.<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Fornj%C3%B3t<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Iku-Turso<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kave<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tyr<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hyljek%C3%A4si<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Vendel_Period<br>Ganander, Christfrid: Mythologia Fennica<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/J%C3%A4%C3%A4j%C3%A4ttil%C3%A4iset<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Yngling<br>https:\/\/www.germanicmythology.com\/FORNALDARSAGAS\/FundinnNoregrChappell.html<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Fornj%C3%B3trin_suku<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kalevanpojat\/sources\/HversuNoregr.html<br>https:\/\/en.wiktionary.org\/wiki\/Reconstruction:Proto-Germanic\/kuningaz<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Finfolk<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kalevanpojat\/maailman_synty.html<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kaleva_(kansanperinne)<br>https:\/\/www.britishmuseum.org\/collection\/object\/H_1939-1010-160<br>https:\/\/www.ts.fi\/kulttuuri\/1073962775<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Logi_(mythology)<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Lemmink%C3%A4inen<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hiisi<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kalevalan_maa<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kalevanpojat\/<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kalevanpoika<br>https:\/\/en.m.wikipedia.org\/wiki\/Kylfings<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kylfingit<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6inen<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ilmarinen<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Joukahainen<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Siirtolohkare<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Hiidenkiuas<br>https:\/\/www.narvasoft.fi\/kalevanpojat\/sources\/pronssikauden_esineet.html<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tiet%C3%A4j%C3%A4<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Harald_Kaunotukka<br>https:\/\/www.ruijan-kaiku.no\/kveenit-hallitsivat-norjaa-saagoissa\/<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Kvenland<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kveenit<br>Julku, Ky\u00f6sti: Kvenland &#8211; Kainuunmaa<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Jatulit<br>https:\/\/www.tiede.fi\/artikkeli\/jutut\/artikkelit\/merkilliset_jatulintarhat<br>https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8782626<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/J%C3%A4tinkirkko<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Fornj%C3%B3t<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Daniel_Cajanus<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Louis_Moilanen<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/V%C3%A4in%C3%B6_Myllyrinne<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/J%C3%B6tunn<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Jentil<br>https:\/\/www.theguardian.com\/science\/2021\/jun\/25\/massive-human-head-in-chinese-well-forces-scientists-to-rethink-evolution<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Homo_longi<br>Pohjolan Leijona: Kustaa II Adolf ja Suomi 1611\u20131632, Mirkka Lappalainen<br>Suomalainen kansanusko, Risto Pulkkinen<br>Historian suursanakirja, Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki<br>Suomen Kansan Vanhat Runot, 130. Pomarkku. Lindgren. n. 238. -29\/11 92.<br>http:\/\/historia.rovaniemi.fi\/historia\/roi14-17.pdf<br>http:\/\/www.kirjastovirma.fi\/henkilogalleria\/Gullst%C3%A9n_Pehr<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Bjarmia<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Longship<br>Suomen kansan Vanhat Runot, I 4:807<br>Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, Elias L\u00f6nnrot 1880<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Domalde<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Varjakainen<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Sn%C3%A6r<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tiera<br>https:\/\/aineistot.finlit.fi\/exist\/apps\/skvr\/main\/skvr12185530.xml?view=div&amp;odd=teipublisher<br>https:\/\/aineistot.finlit.fi\/exist\/apps\/skvr\/main\/skvr12173560.xml?view=div&amp;odd=teipublisher<br>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Pyh%C3%A4n_Henrikin_sarkofagi<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Wends<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Vends_(Livonia)<br>https:\/\/www.suomisanakirja.fi\/vene<br>https:\/\/kotus.fi\/sana\/vesi\/<br>https:\/\/areena.yle.fi\/podcastit\/1-4167862<br>https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Vistula_Veneti<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p> [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2"}],"version-history":[{"count":41,"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1105,"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2\/revisions\/1105"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bofferoi.com\/hiidenkirnu\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}