Teema

Ristin soturit on lähetetty pohjoiseen kohti Kipuvuorta, jossa hiiden heimot on kutsuttu koolle ja Iki-Turson lippu nostettu salkoon. Taistelussa tulevat kohtaamaan ristinheimoa johtava Autuas Hemming sekä hiisikuningas Kaukomieli.

Jatulit

Peräpohjolassa kerrottiin vielä sata vuotta sitten tarinoita jättiläiskansasta, joka asutti Lappia jo ennen saamelaisia. Jatuleiksi tai jatuneiksi kutsutusta alkuväestä on jäänyt jäljelle paikannimiä, kuten Jatuni, Jatuninselkä, Jatulinsaari ja kaksi jatulinpatsasta. Lisäksi Lapista tunnetaan kenties maailman runsanslukuisin keskittymä kivilabyrintteja, joita kutsutaan jatulintarhoiksi. Perämeren tuntumasta löytyy myös jatulin- tai jätinkirkkoina tunnettuja astronimisia megaliittirakennelmia. Perimätiedon mukaan piispa Hemming tuli siunaamaan taitavina noitina tunnettujen jatulien maita. Jatulit suhtautuivat valloittajiin vihamielisesti, mutta lopulta heidän täytyi perääntyä Kemijärven Jatulinsaareen asti, ja sinne jäljet päättyvät. Myös skandinaavisissa jumaltarustoissa esiintyy jötunn-jättiläisiä, kuten esimerkiksi alkujättiläinen Fornjótr, Finnlandin ja Kvenlandin kuningas, josta pohjolan kuningassuvut saagojen ja keskiaikaisten kirjoitusten mukaan polveutuvat. Saamelaisissa taruissa jättiläiset tunnetaan nimellä jiehtanas ja baskeille jättiläinen oli jentilak. Suomalaisessa ja virolaisessa kansanperinteessä Kaleva- ja Kalevanpoikajättiläiset ovat keskeisessä roolissa. Vastikään on myös tunnistettu uusi ihmislaji nimeltään Homo longi tai ”Lohikäärmemies”, jonka edustajan valtava kallo viittaa suureen kokoon.

Lapin historiallisia asukkaita ovat saamelaisten ja keskiajan uudisasukkaiden lisäksi suomalaiset kveenit eli kainulaiset. Kvenland eli Kainuunmaa on muinoin käsittänyt laajan alueen pohjoismaissa Lappia myöten. Mm. sen ydinalueisiin kuuluneessa Paltamon kylässä tiedetään asuneen paljon jättikokoisia ihmisiä. Näistä Kainuun jäteistä on olemassa paljon tarinoita ja kerrotaan esimerkiksi, että 1600-luvulla Kustaa II Adolfin aikana Turun tuomiokirkossa pidettiin näytteillä jättiläisnaisen luurankoa. Norjassa kveeneiksi kutsutaan keskiajalta lähtien sinne muuttaneita tai jo sitä ennen siellä asuneita suomalaisia. Edellä mainittu Kaukomieli -nimi nimi juontaa juurensa eräässä saagassa esiintyvään, ruotsinnettuun nimeen Faravid. Se ei ole muinaisnorjalainen, vaan nimen on tulkittu olevan käännös kansanrunoudessa esiiintyvästä nimestä Kaukomieli, jota on runoissa sanottu mm. kuninkaaksi ja rahavuoren valtiaaksi. Kveenikuningas Faravidin arvelleen eläneen 1100-luvulla, ja hän näin ollen tuskin on kohdannut Autuas Hemmingiä. Tämä epätarkkuus kuitenkin hyväksyttäköön tyylin nimissä.

Piispa Hemming

Autuas Hemming eli 1200-1300 luvulla ja oli aikansa mahtavin hallitsija eteläisen Suomen alueella. Hän toimi Turun piispana ja matkusti paljon, sillä Turun hiippakuntaan kuului tuolloin koko Suomi. Ruotsissa syntyneen piispan sanotaan olleen erityisen tarmokas ja ”enemmän kuin pinnallisen kirjallisen sivistyksen omaava” mies.

Kerrotaan että Hemminki kartutti kirkon maaomaisuutta, sekä myös innokkaasti puolusti kirkon etuja valtiovaltaa vastaan. Hän ajautuikin kahnauksiin kuningas Maunu Eerikinpojan kanssa. Ilman uskonpuhdistusta Hemminki olisi julistettu myös pyhimykseksi. Kansanperinteen mukaan Hemminki myös taisteli hiittä vastaan Rovaniemellä. Ruotsalaisessa ja suomalaisessa kalenterissa Hemmingin päivää vietetään 22.5

”Autuas piispa Hemming, piispana ja paimenena sinä johdit Suomen katolista laumaa oikeudenmukaisuuden, totuuden ja rakkauden hengessä…”
– Rukous autuaalle Hemmingille

”Hemminki juoksee aina, paitsi nukkuessaan.”
– Pyhä Birgitta

Kipuvuori ja Hiisi

”Muinoin luultiin Kipuvuoren olevan kaukana pohjoisessa Keminjoen rannalla. Vuoren keskustalla kohosi korkea kukkula; kukkulan laella oli pienoinen tupa, tuvassa lähde, lähteessä maksankarvainen kivi ja kivessä yhdeksää syltä syvä reikä. Tähän reikään manattiin kivut. Kuoleman kolme tytärtä, Kivutar, Tuonetar ja Äkäätär ottivat ne vastaan, keräelivät ne kipukintahat kädessä, kuparikauhoihin, puhdistivat, puohtivat ja seuloivat ne, ja sitte paistettiin ja keitettiin kivut rautakattilassa, siksi kunnes ne viimein kaadettiin reikään. Luulo oli se, etteivät kivut voineet vuoressa vahingoittaa viatointa.”
– Zacharius Topelius, Maamme kirja

Jotkut tutkijat ovat pitäneet Rovaniemellä sijaitsevia ja Suomen suurimpiin kuuluvia hiidenkirnuja myyttisenä Kipuvuorena, joka Kalevalassakin mainitaan. Paikka täyttääkin erinomaisesti Kipuvuoren kuvaillut tunnusmerkit ja on erittäin vaikuttava, luonnonlinnoituksen kaltainen alue. Kirnuja on 14 ja keskellä sijaitseva yli 15 metriä syvä ”Paholaisen liemikirnu” on niistä suurin. Perimätiedon mukaan piispa Hemming tuli käännyttämään Kemijoen varren asukkaita kristinuskoon ja taisteli hiiden väkeä vastaan kyseisellä paikalla. Alueen toiseksi suurin kirnu onkin nimetty Hemmingin mukaan. Samaan tapaan kuin jättiläisten, hiisien on Suomessa yleisesti kerrottu joutuneen aina väistymään ihmisten tieltä yhä syrjäisemmille seuduille. Sanat on toisinaan kansanperinteessä rinnastettu ja Viron sana hiiglane tarkoittaakin jättiläistä.

Halli kauhia jättiläinen,
Hiisi hirmun suuri,
Asui ahon sydämessä
Konna korven koskelossa

Muinaisyläsaksan pakanaa tarkoittava sana heidan on hyvin samankaltainen sanan hiiden kanssa. Myös englannin kielen sana heathen juontuu samasta kantasanasta. Suomalaisten tapaan pyhissä lehdoissa menojaan pitäneet viikinkiajan saksalaiset kutsuivat pyhiä paikkojaan nimellä heidan hov (merkitykseltään hovi), joka muistuttaa kovasti suomalaista sukunimeä Hiidenhovi. Tällaisia paikkoja on tunnistettu myös pohjoismaista.

Rovaniemen alue on jo ollut muinoin erinomaisten vesireittien varrella ja kausittaiseen kaskeamiseen viittaavan toiminnan katsotaan alkaneen noin 750–530 eaa. Rovaniemeltä on löytynyt myös 2000 vuotta vanhoja raudansulattamoita, sekä kerätty kalevalaista runoutta.

Iki-Turso

”Turisas antoi voiton sodast”
– Mikael Agricola

Alunperin mursua tarkoittava tursas oli alkuolento, merihirviö ja vanhimpien kirjallisten kuvausten mukaan suomalaisten sodanjumala. Skandinaavisissa lähteissä sana tarkoittaa jättiläistä, ja sillä oli sama merkitys myös muinaisille gooteille. Pohjolan jättiläiset olivat jääjättiläisiä eli huurretursaita (muinaisnorjaksi hrímþursar). Jotkut väittävät, että Iki-Turso ja alkujättiläiset Kaleva ja Ymir olisivat kaikki yksi ja sama olento. Eräässä runossa Turso mainitaan Pohjan herraksi ja Väinämöisen isäksi. Nimensä mukaan Iki-Turson kerrottiin olleen ikuinen, mutta sillä oli myös muita nimiä kuten Turilas, Tuhatpää ja Meritursas Partalainen.

Italian Cauloniassa sijaitseva merilohikäärmettä esittävä mosaiikki. Lähde: Wikipedia

Vanhoissa kuvissa esitetyt lohikäärmeet muistuttavat usein rakenteeltaan melkoisesti mursua, jonka metsästys ja kauppa on ollut suuressa roolissa ainakin suomensukuiselle Bjarmia -kuningaskunnalle, joka tunnettiin vauraudestaan. Viikinkilaivojen keulojakin koristaneet lohikäärmeet kuvataan taruissa myös hyvin usein vedessä asuviksi ja myrkyllisiksi. Hylje-eläinten sylki on niin bakteeripitoista, että niiden puremat ovat käytännössä myrkyllisiä.

Iki-Turso tuonen härkä
Se on nuolien vetäjä,
Äkähien ällittäjä
Nouse turso merestä,
Jolla suu tulin palau
Kita kiukoin lämpiöö,
Nämä nuolet noutamahan
Keheät kereämähän

Loppusanat

Varsinainen tapahtumapaikka ei huolto- ja turvallisuussyistä sijaitse hiidenkirnuilla, vaan leirikeskus Leirikarin alueella, joka tarjoaa tapahtumalle loistavat puitteet. Sukulanrakan hiidenkirnuja voi kuitenkin käydä katsomassa ajomatkan varrella Rautiosaaressa. Hieno nähtävyys on myös Oikaraisessa sijaitseva valtava siirtolohkare nimeltään Somosen kirkko. Ennen uskottiin, että tällaiset hiidenkivet olivat jättiläisten paikoilleen asettamia. Hiidenkivien lisäksi myös pronssi- ja rautakautisia röykkiöhautoja on vanhastaan kutsuttu hiidenkiukaiksi.

Kattila on Kivuttarella,
Pata Väinön tyttärellä,
Jolla keittävi kipuja,
Keskellä kipumäkeä,
Kipuvaaran kukkulalla,
Kylä on keskellä mäkeä,
Kota keskellä kyleä,
Lähe keskellä kotoa,
Kivi keskellä lähettä,
Siinä reikeä yheksän,
Jotk´ on väätty vääntiällä,
Puhkaistu puraisimella.
Se on reikä keskimmäinen,
Yheksän sylen syvyinen,
Siihen kivut kiskotahan,
Tuskat tuimat tungetahan,
Pahat vammat vallatahan,
Pakkopäivät painetahan,
Öin yrittämättömiksi,
Päivin pääsemättömiksi.

Lähdeluettelo

Muita linkkejä aiheesta kiinnostuneille

https://www.narvasoft.fi/kalevanpojat/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaiset_kuninkaat
https://sverigesradio.se/artikel/375080
https://jek.kapsi.fi/muinaispuku.html
https://skvr.fi/

Hiidenkirnu