Pähkinäsaaren rauha on solmittu, mutta pohjoisen hallinnasta käydään vielä kiivasta kamppailua. Aluetta vanhastaan verottavat kainulaiset ovat menettäneet valtaansa norjalaisille ja karjalaisille.
Ruotsin lapsikuningas Maunu Eerikinpojan alamaisina elävät norjalaiset verottavat nyt Ruijaa ja tekevät toisinaan retkiä myös etelämmäs.
Nyt myös karjalainen sotapäällikkö Valittu on koonnut sotajoukon ja on matkalla pohjoiseen poikansa kanssa, aikeenaan vallata maat Jäämerelle saakka.
Osapuolet ja johtajat
Ristinheimo – Erling Vidkunsson
Ruotsin ja Norjan kuninkaan Maunu Eerikinpojan ollessa vain yhdeksänvuotias, ritari ja Norjan rikkain aatelinen Erling Vidkunsson toimii maan käskynhaltijana. Ruotsin hovin vaikutusvalta maan asioihin on kuitenkin suuri ja Erling hautoo kapinaa. Norjalaiset ovat jo jonkin aikaa sitten alkaneet verottaa Ruijaa he haluaisivat laajentaa vaikutuspiiriään entisestään. Karjalaisten toistuvat hyökkäykset Lapissa aiheuttavat kuitenkin ongelmia ja norjalaisten valta kiistetään toisinaan myös paikallisten taholta, joskin jotkut lappalaisheimot ovat pyytäneet norjalaisia avuksi karjalaisia vastaan. Lujittaakseen valtaansa ja suojautuakseen hyökkäyksiltä, norjalaiset ovat rakentaneet Vuoreijaan linnoituksen. Saatuaan vihiä karjalaisten tulevasta sotaretkestä Erling on antanut käskyn aloittaa linnan vahvistustyöt. Norjalaiset ovat olleet kristittyjä jo yli kolmesataa vuotta ja itse paavi on antanut hiljattain tukensa norjalaisille taistelussa karjalaisia vastaan. Nyt Erlingin kokoama sotajoukko on matkalla Ruijaan lyödäkseen karjalaiset ja alistaakseen koko pohjoisen valtansa alle.
Hiidenväki – Vasilei Valittu
Karjalainen sotapäällikkö Vasilei Valittu on tehnyt sota- ja kaupparetkiä Ruijaan ja Kuolan niemimaalle, joissa hän on taistellut norjalaisia vastaan. Myös miehen kotimaassa on käyty kovia taisteluita, kun karjalaiset ja novgorodilaiset ovat sotineet ruotsalaisten ja hämäläisten kanssa. Kolmannesta ristiretkestä alkaneet taistelut ovat tauonneet Pähkinäsaaren rauhansopimukseen ja läntistä osaa Karjalasta hallitsee nyt Ruotsin valtakunta Viipurin linnasta käsin. Käkisalmen linna puolestaan toimii itäisen Karjalan keskuksena ja paikalliset maksavat veroa Novgorodille. Itäinen kirkko on käännyttänyt karjalaisia kristinuskoon jo yli sata vuotta, mutta pakanalliset perinteet elävät heidän keskuudessaan vahvana. Kuten suuri osa karjalaisista, myös Valittu on kastettu, mutta kerrotaan, että hän myöhemmin Käkisalmen linnanherrana ollessaan surmasi ”kaikki kristityt”. Valittu on kerännyt omaisuutta ja vaikutusvaltaa pohjoisen retkillään sekä onnistunut solmimaan tuottoisia kauppasopimuksia kainulaisten ja lappalaisten kanssa. Retkien sotaisa luonne on tehnyt hänestä paikallisten keskuudessa pelätyn ja kunnioitetun, mutta myös vihatun hahmon. Nyt Valittu joukkoineen on lähtenyt uudelle sotaretkelle pohjoiseen, tavoitteenaan vallata Ruija ja Kuolan niemimaa, sekä ajaa norjalaiset pois Lapista.
Valitun ja tämän pojan, sekä pojanpojan sota- ja kaupparetket pohjoisessa olivat menestyksekkäitä. Toiminnallaan Valittu päätti norjalaisten verotusoikeuden Lapissa ja rauhansopimus osapuolten kesken solmittiin 1326. Useita paikkoja onkin nimetty hänen mukaansa, kuten Jäämeren rannalle Varanginvuonoon pystytetty muistomerkki Valitunkivi. Hänet tunnettiin myös nimellä Vallittu, ja esimerkiksi Kemijoen suulla sijaitsee hänen mukaansa nimetty Vallitunsaari. Valittu teki retkensä Käkisalmesta Pielisjärven ja Oulujärven vesistöjen sekä Vienan niemimaan kautta pohjoiseen. Myöhemmin Valittu kapinoi Novgorodia vastaan. Tämän jälkeen hänen kohtalonsa on tuntematon, mutta sittemmin hänen jälkeläisiään esiintyy Novgorodin korkeissa luottamustoimissa.
Lähteet
https://en.wikipedia.org/wiki/Erling_Vidkunsson
https://snl.no/Erling_Vidkunsson_av_Bjark%C3%B8y_og_Giske
https://www.wikitree.com/wiki/Vidkunsson-1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maunu_Eerikinpoika
https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Christianity_in_Norway
Kirkinen Heikki : Karjalan kansan historia. WSOY, 1994.
Korpela, Jukka: Viipurin linnanläänin synty. Viipurin läänin historia II, Gummerus, 2004.
Sarviaho, Samu: Ikuinen rauha – Vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauha suomalaisessa historiantutkimuksessa ja historiakulttuurissa 1800-ja 1900-luvuilla.
Kuujo, Erkki: Karjalainen elämäkerrasto (Toim. Paavolainen J), WSOY, 1961.
Mikkola JJ: Lännen ja idän rajoilta, WSOY, 1942.
Kirkinen Heikki: Karjala idän kulttuuripiirissä, Kirjayhtymä, 1963.
Itkonen, T. I.: Suomen-, kuolan- ja ruijanlappalaisten vanhat henkilönimet, 1942.